Maamme ja julistus

Päivän kysymys: minä vuonna Suomen valtio on perustettu? Oikea vastaus ja kymmenen pistettä: 1809.

Noiden aikojen jälkimainingeista on kummunnut kansallisen itsenäisyyden ajatus, jonka julistukseksi 1800-luvulla muodostui Maamme.

J.L Runebergin Maamme (Suomentanut Paavo Cajander) laulettiin Fredrik Paciuksen sävelin ensi kerran julkisesti Kukanpäivänä 13. toukokuuta 1848. Harvoin tulee katsotuksi sen sanat kokonaan. Laitan tähän lähestyvän itsenäisyyspäivän merkeissä:

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,soi, sana kultainen!Ei laaksoa, ei kukkulaa,ei vettä rantaa rakkaampaa,kuin kotimaa tää pohjoinen,maa kallis isien!

On maamme köyhä, siksi jää,jos kultaa kaivannetSen vieras kyllä hylkäjää,mut meille kallein maa on tää,sen salot, saaret, manteret,ne meist on kultaiset.

Ovatpa meille rakkahat koskemme kuohuineen,ikuisten honkain huminat,täht'yömme, kesät kirkkahat,kaikk'kuvineen ja lauluineenmi painui sydämeen.

Täss auroin, miekoin, miettehin isämme sotivat,kun päivä piili pilvihin tai loisti onnen paistehin,täss Suomen kansan vaikeimmat he vaivat kokivat.

Tään kansan taistelut ken voine kertoella, ken?Kun sota laaksoissamme soi,ja halla näläntuskan toi,ken mittasi sen hurmehen ja kärsimykset sen?

Täss on sen veri virrannut hyväksi meidänkin,täss iloaan on nauttinut ja murheitansa huokaillut se kansa, jolle muinaisin kuormamme pantihin.

Tääll' olo meill on verraton ja kaikki suotuisaa,vaikk onni mikä tulkohon,maa isänmaa se meillä on. Mi maailmass on armaampaa ja mikä kalliimpaa?

Ja tässä, täss' on tämä maa,sen näkee silmämme.me kättä voimme ojentaa ja vettä rantaa osoittaa ja sanoa: kas tuoss' on se,maa armas isäimme.

Jos loistoon meitä saatettais vaikk' kultapilvihin,mis itkien ei huoattais,vaan tärkein riemun sielu sais,ois tähän köyhään kotihin halumme kuitenkin.

Totuuden, runon kotimaa maa tuhatjärvinen miss' elämämme suojan saa,sa muistojen, sa toivon maa,ain ollos, onnes tyytyen,vapaa ja iloinen.

Suomen Kansalle.

Suomen Eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnan käsiteltäväksi m.m. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Antaessaan tämän esityksen Eduskunnalle on Senaatin puheenjohtaja Senaatin puolesta lausunut:

Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan lähinnä eräitä toimenpiteitä Eduskunnan puolelta. Suomen voimassaoleva Hallitusmuoto, joka on nykyisiin oloihin soveltumaton, vaatii täydellistä uusimista, ja siitä syystä hallitus nyt on Eduskunnan käsiteltäväksi antanut ehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi, ehdotuksen, joka on rakennettu sille perusteelle, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta. Katsoen siihen, että uuden hallitusmuodon pääperusteet on saatava viipymättä voimaan, on Hallitus samalla antanut esityksen perustuslain säännöksiksi tästä asiasta sekä eräitä muitakin lakiehdotuksia, jotka tarkoittavat tyydyttää kipeimmät uudistustarpeet ennen uuden hallitusmuodon aikaansaamista.

Sama päämäärä vaatii myös toimenpiteitä Hallituksen puolelta. Hallitus on kääntyvä toisten valtojen puoleen saadakseen maamme valtiollisen itsenäisyyden kansainvälisesti tunnustetuksi. Tämä on erityisesti nykyhetkellä sitä välttämättömämpää, kun maan täydellisestä eristäytymisestä aiheutunut vakava asema, nälänhätä ja työttömyys pakottavat Hallitusta asettumaan suoranaisiin väleihin ulkovaltojen kanssa, joiden kiireellinen apu elintarpeiden ja teollisuutta varten välttämättömien tavarain maahantuomiseksi on meidän ainoa pelastuksemme uhkaavasta nälänhädästä ja teollisuuden pysähtymisestä.

Venäjän kansa on, kukistettuansa tsaarinvallan, useampia kertoja ilmoittanut aikovansa suoda Suomen kansalle sen vuosisataiseen sivistyskehitykseen perustuvan oikeuden omien kohtaloittensa määräämiseen. Ja laajalti yli sodan kaikkien kauhujen on kaikunut ääni, että yhtenä nykyisen maailmansodan tärkeimmistä päämääristä on oleva, ettei yhtäkään kansaa ole vastoin tahtoansa pakotettava olemaan toisesta riippuvaisena. Suomen kansa uskoo, että vapaa Venäjän kansa ja sen perustava kansalliskokous eivät tahdo estää Suomen pyrkimystä astua vapaiden ja riippumattomien kansojen joukkoon. Ja Suomen kansa rohkenee samalla toivoa maailman muiden kansojen tunnustavan, että Suomen kansa riippumattomana ja vapaana paraiten voi työskennellä sen tehtävän toteuttamiseksi, jonka suorittamiselle se toivoo ansaitsevansa itsenäisen sijan maailman sivistyskansojen joukossa.

Samalla kuin Hallitus on tahtonut saattaa nämä sanat kaikkien Suomen kansalaisten tietoon, kääntyy Hallitus kansalaisten, sekä yksityisten että viranomaisten puoleen, hartaasti kehoittaen kutakin kohdastansa, järkähtämättömästi noudattamalla järjestystä ja täyttämällä isänmaallisen velvollisuutensa, ponnistamaan kaikki voimansa kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut. Helsingissä, 4 päivänä joulukuuta 1917.
Suomen Senaatti

P. E. SVINHUFVUD. E. N. SETÄLÄ.
KYÖSTI KALLIO. JALMAR CASTRÉN.
ONNI TALAS. ARTHUR CASTRÉN.
HEIKKI RENVALL. JUHANI ARAJÄRVI.