Kuulin jokunen päivä sitten ensiluokkalaisten keskustelun: kerron isälle ja äidille vasta joulun jälkeen, että en usko joulupukkiin.
Tällaisen utilitaristisen joulumielen keskellä laaditaan toivomuslistoja.
Näitä näin ma miettiessäin lehteilin Juha Sihvolan teosta Toivon vuosituhat (Atena 1998), johon on käännetty Martha Nussbaumin laatima toivomuslista. Nussbaum ajattelee, että hyvä elämä muodostuu kaikille ihmisille yhteisistä hyvän elämän peruskokemusalueista. Lista on miettimisen arvoinen, erityisesti aikana, jolloin on maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Sihvolan teoksessa se on sivulla 163 ja kuuluu näin:
1. Kuolevaisuus eli elämän käsittäminen kestoltaan rajalliseksi ja ulkoisten uhkien takia haavoittuvaksi sekä mahdollisesti näihin piirteisiin liittyvä ahdistus ja kuolemanpelko.
2. Ruumiillisuus ja siihen liittyvät perustarpeet (ruoka, juoma, suoja, seksuaalisuus, liikkuminen).
3. Tuskan ja nautinnon kokemisen kyky.
4. Kognitiiviset valmiudet, kuten havaitseminen, kuvittelu ja ajattelu.
5. Varhaislapsuuteen palautuvat riippuvaisuuden kokemukset.
6. Käytännöllisenä järkenä ilmenevä kyky elämän suunnittelemiseen, valitsemiseen sekä asioiden näkemiseen haluamisen ja välttämisen arvoisina.
7. Kyky valmistaa käyttökelpoisia esineitä ja välineitä erilaisiin päämääriin.
8. Kyky luoda yhteisöllisiä suhteita muiden ihmisten kanssa.
9. Kyky nähdä oma asema suhteessa muihin eläviin olentoihin ja yleensä luontoon.
10. Huumorintaju.
11. Kyky ymmärtää itsensä muista erilliseksi yksilöksi, joka on syntynyt ja sijoittunut erityiseen kulttuuriseen ympäristöön.
Tällaisen utilitaristisen joulumielen keskellä laaditaan toivomuslistoja.
Näitä näin ma miettiessäin lehteilin Juha Sihvolan teosta Toivon vuosituhat (Atena 1998), johon on käännetty Martha Nussbaumin laatima toivomuslista. Nussbaum ajattelee, että hyvä elämä muodostuu kaikille ihmisille yhteisistä hyvän elämän peruskokemusalueista. Lista on miettimisen arvoinen, erityisesti aikana, jolloin on maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Sihvolan teoksessa se on sivulla 163 ja kuuluu näin:
1. Kuolevaisuus eli elämän käsittäminen kestoltaan rajalliseksi ja ulkoisten uhkien takia haavoittuvaksi sekä mahdollisesti näihin piirteisiin liittyvä ahdistus ja kuolemanpelko.
2. Ruumiillisuus ja siihen liittyvät perustarpeet (ruoka, juoma, suoja, seksuaalisuus, liikkuminen).
3. Tuskan ja nautinnon kokemisen kyky.
4. Kognitiiviset valmiudet, kuten havaitseminen, kuvittelu ja ajattelu.
5. Varhaislapsuuteen palautuvat riippuvaisuuden kokemukset.
6. Käytännöllisenä järkenä ilmenevä kyky elämän suunnittelemiseen, valitsemiseen sekä asioiden näkemiseen haluamisen ja välttämisen arvoisina.
7. Kyky valmistaa käyttökelpoisia esineitä ja välineitä erilaisiin päämääriin.
8. Kyky luoda yhteisöllisiä suhteita muiden ihmisten kanssa.
9. Kyky nähdä oma asema suhteessa muihin eläviin olentoihin ja yleensä luontoon.
10. Huumorintaju.
11. Kyky ymmärtää itsensä muista erilliseksi yksilöksi, joka on syntynyt ja sijoittunut erityiseen kulttuuriseen ympäristöön.
8 kommenttia:
Älyttömän yksinkertaista. Tarvitaanko tähän päälle edes Maslowin tarvehierarkiaa?
Mihin me tarvitaan koko tätä hirmuista koneistoa jonka tämä samainen apinaihminen on luonut omien tarpeidensa päälle?
Ei sitä ainakaan tarvitse Allu-cat, jota alkaa kyllästyttää kaupungin liikenteen melu ja se haluaisi kyllä lasten hellittäväksi ulos, mutta lapsiakaan ei näy.
Ovatko kaikki ostoshelveteissä?
Ahistaa.
Ripsa
Ei tarvita Maslowin hierarkiaa, mutta Nussbaumin juttu sisältää senkin.
A-K.H
Maailmassa teillä on ahdistus.
ripsa
nykyjoulun perussanoma löytyy mainoksista: hyvä ihmiselämä on kodinelektroniikan ostamista.
Niin. Ripsakin on hinkumassa uutta läppäriä, mutta ehkä ei sentään jouluksi.
Vuonna 1999 satoi Kuopioon lokakuussa pysyvä lumi. Olen mennyt jouluna Aholansaareen moottorikelkan vetänmässä pulkassa, koska jää ei kestänyt auton painoa. Tänä vuonna sinne mennään laivalla.
Aholansaari on mukava hiljentymispaikka, jos ei joudu asumaan Hyvämäessä vessanovea vastapäätä.
Se on nuorison paikka, mutta jouluisin siellä on lähinnä isonvihan aikuisia sotaleskiä, joten tällainen vähän varttuneempi herrasmieskään ei oikein ole tahtonut löytää sieltä seuraa.
Toivokaamme joululta mitä haluamme, mutta suoraan sanottuna olenkin jo kyllästynyt lumeen ja pakkaseen. Elän vain kesästä kesään, mutta eivät ne kesätkään yli määränsä kestä.
Minä rupean nyt leipomaan.
Tehkää te muut mitä haluatte.
Ymmärsin kyllä Petrin halun ruveta laulamaan ja kirkossa vielä. Minulla on sellainen käly, joka ehdottomasti adventista alkaen käy laulamassa kirkossa.
Sillä on kyllä hyvä ääni, että se ehkä selittää sen miksi minä laulan vain yksinäni.
Poijat ja Iita menivät kauppaan.
Lähetä kommentti