Ilmat ovat olleet sellaiset, että kesässä hyvää taitaa olla etenkin se, että se on ihan kohta ohi.
Muutoin olen vieraillut kirjastossa ja hakenut kuultavaa kuten John Eliot Gardinerin johtaman Schubertin 9. sinfonian, Olli Mustosen soittamat Beethovenin kaksi pianokonserttoa sekä japanilaisen version Bachin Johannes-passiosta. On tuossa vielä Kokkosen durch einen Spiegel, Penderezkin Luukas-passio ja läpileikkaus Aarre Merikannon tuotannosta, muun muassa kaksi viulukonserttoa.
Aarre Merikanto, jonka musiikista saatan kirjoittaa vielä jotakin, on kummallinen tapaus edeltäessään oikeastaan 50 vuotta aikaisemmin sitä mitä suomalaisessa musiikissa tuleman piti. Hyljeksitty modernisti ja morfinisti, joka ei ole melodinen kuten isänsä, mutta sävellysteknisesti taitava.
Ja Platonia olen lukenut uudestaan, vaikka Sihvolan Juha taisi kirjoittaa taannoin sensuuntaisesti, että pitäisi kieltää. Eutryphon on Koottujen teosten ensimmäisestä osasta kiinnostava Apologian ja ensimmäisen suuremman dialogin Protagoraksen ohella. Ensimmäisen osan dialogit käsittelevät hyveitä kuten urheutta. Eutryphonin aiheena on hurskaus ja Platon luo siinä kevein vedoin muutaman ikuisuuskysymyksen kuten rakastavatko jumalat hyvää koska se on hyvää vai onko hyvä hyvää koska jumalat rakastavat sitä. Platon muun muassa viittaa siihen mahdollisuuteen, että jumalat eivät rakasta rakastettavaa sen rakastettavuuden tähden vaan rakastettava on rakastettava jumalien rakkauden tähden.
Kas kun me luterilaiset tiedämme ja muistamme tämän huonosti suomea taitaneen Vöyrin kirkkoherra Lutherin ajatuksen: syntistä ei rakasteta koska hän on kaunis vaan hän on kaunis siksi, että häntä rakastetetaan.
Nyt on menossa osa 2 ja Gorgias, moraalidialogi, kohta loppu. Gorgias koostuu kolmesta keskustelusta, jotka Sokrates käy Gorgiaan, Poloksen ja Kallikleen kanssa. Ne koskevat puhetaidon, hyvän ja nautinnon sekä moraalin ja voiman suhdetta, muun muassa. Huomasin, että ai täältä se Pentti Saarikosken idea viimeisissä kuunnelmissaan Kuikan pelto on. Mies sanoo vaimolleen: En minä ole onneton. Kuinka olisin onneton, kun ei minulla onnea ole koskaan ollut.
Sitten alkaa Menon, dialogi kasvatuksesta. Odotan innolla osaa 3, jossa ovat monet klassikkodialogit sekä Valtion sisältävän nelosen jälkeen vitosta, johon sisältyvät leipälajeihini liittyvät Filebos, tunteista sekä Timaios, luonnonfilosofiasta.
Holger Thesleffin Platon on maailmanluokan yleisesitys Platonista ja hänen ajattelustaan. Kodissani on Lapinlahden sivukirjasto, joka syntyi näin. Sanoin kirjastotädille neljättä tai viidettä kertaa myöhästymismaksua kyseisestä teoksesta maksettuani, että hyvät tilit teette. Tällöin hän päätti: tätä kirjaa ei kukaan ole 20 vuoteen lainannut. Tehdään tänne koneeseen merkintä, että se on sulla ja otan yhteyttä, mikäli joku kysyy.
Olen siis yhden kirjan kirjakokoelman vartija. Se on hyvä, sillä kyseessä on Platonia koskeva yleisesitys ja kuten jo todettu, hänen teostensa lukeminen pitäisi kieltää.
Siis siltä varalta, että joku siihen erehtyisi.
Muutoin olen vieraillut kirjastossa ja hakenut kuultavaa kuten John Eliot Gardinerin johtaman Schubertin 9. sinfonian, Olli Mustosen soittamat Beethovenin kaksi pianokonserttoa sekä japanilaisen version Bachin Johannes-passiosta. On tuossa vielä Kokkosen durch einen Spiegel, Penderezkin Luukas-passio ja läpileikkaus Aarre Merikannon tuotannosta, muun muassa kaksi viulukonserttoa.
Aarre Merikanto, jonka musiikista saatan kirjoittaa vielä jotakin, on kummallinen tapaus edeltäessään oikeastaan 50 vuotta aikaisemmin sitä mitä suomalaisessa musiikissa tuleman piti. Hyljeksitty modernisti ja morfinisti, joka ei ole melodinen kuten isänsä, mutta sävellysteknisesti taitava.
Ja Platonia olen lukenut uudestaan, vaikka Sihvolan Juha taisi kirjoittaa taannoin sensuuntaisesti, että pitäisi kieltää. Eutryphon on Koottujen teosten ensimmäisestä osasta kiinnostava Apologian ja ensimmäisen suuremman dialogin Protagoraksen ohella. Ensimmäisen osan dialogit käsittelevät hyveitä kuten urheutta. Eutryphonin aiheena on hurskaus ja Platon luo siinä kevein vedoin muutaman ikuisuuskysymyksen kuten rakastavatko jumalat hyvää koska se on hyvää vai onko hyvä hyvää koska jumalat rakastavat sitä. Platon muun muassa viittaa siihen mahdollisuuteen, että jumalat eivät rakasta rakastettavaa sen rakastettavuuden tähden vaan rakastettava on rakastettava jumalien rakkauden tähden.
Kas kun me luterilaiset tiedämme ja muistamme tämän huonosti suomea taitaneen Vöyrin kirkkoherra Lutherin ajatuksen: syntistä ei rakasteta koska hän on kaunis vaan hän on kaunis siksi, että häntä rakastetetaan.
Nyt on menossa osa 2 ja Gorgias, moraalidialogi, kohta loppu. Gorgias koostuu kolmesta keskustelusta, jotka Sokrates käy Gorgiaan, Poloksen ja Kallikleen kanssa. Ne koskevat puhetaidon, hyvän ja nautinnon sekä moraalin ja voiman suhdetta, muun muassa. Huomasin, että ai täältä se Pentti Saarikosken idea viimeisissä kuunnelmissaan Kuikan pelto on. Mies sanoo vaimolleen: En minä ole onneton. Kuinka olisin onneton, kun ei minulla onnea ole koskaan ollut.
Sitten alkaa Menon, dialogi kasvatuksesta. Odotan innolla osaa 3, jossa ovat monet klassikkodialogit sekä Valtion sisältävän nelosen jälkeen vitosta, johon sisältyvät leipälajeihini liittyvät Filebos, tunteista sekä Timaios, luonnonfilosofiasta.
Holger Thesleffin Platon on maailmanluokan yleisesitys Platonista ja hänen ajattelustaan. Kodissani on Lapinlahden sivukirjasto, joka syntyi näin. Sanoin kirjastotädille neljättä tai viidettä kertaa myöhästymismaksua kyseisestä teoksesta maksettuani, että hyvät tilit teette. Tällöin hän päätti: tätä kirjaa ei kukaan ole 20 vuoteen lainannut. Tehdään tänne koneeseen merkintä, että se on sulla ja otan yhteyttä, mikäli joku kysyy.
Olen siis yhden kirjan kirjakokoelman vartija. Se on hyvä, sillä kyseessä on Platonia koskeva yleisesitys ja kuten jo todettu, hänen teostensa lukeminen pitäisi kieltää.
Siis siltä varalta, että joku siihen erehtyisi.
2 kommenttia:
Prof. JS ei myöskään minua halunnut kuunnella vaikka olisin valjastanut paljon sellaista mistä minä tiesin ja mikä kosketti 5 vuotta sitten tapahtuneita asioita, jolloin ruvettiin pohtimaan sitä, miksi suomalaiset voivat huonosti työssä ja myös lasten outo huonovointisuus kun Suomi on samalla rikkaampi kuin koskaan. Pelostakin puhuttiin aina vähän ohi nuottien. Tästä syystä olen oppinut näkemään koulukuntia sillä lailla, että tarttuvat sanoihin erilaisin sysäyksin: sama sana tartuttaa negatiivista olemista yhdelle kun ihan sama sana ihan samassa lauseessa tartuttaa positiivsta energiaa tai latausta. Tästä tajusi Platon ja myös Brentano: kyse on suunnasta mikä on aivoissa sillä hetkellä. Katsooko tuleen vai ylläpitääkö katsettaan kohti takaseinää, missä esitys on kauneimmillaan.
Tästä pitää kirjoittaa lisää Petri.
No, missäs kaikki On?
Lähetä kommentti