perjantai 1. elokuuta 2008

Elokuun alkaessa

Ministeri Hyssälä kannustaa lehtitietojen mukaan opiskelijoita tekemään lapsia.

Ensisynnytysikä on noussut 29 ikävuoteen, lapsia syntyy liian vähän, voitaisiin myös harkita opiskelijoille maksettavan tuen antamista, esittää ministeri, mikäli nyt lehtitiedot pitävät paikkansa.

Voi olla, mutta onkos tässä asiallisesti kysymys siitä, että ministeri kehottaa opiskelijoita vähentämään ehkäisyä ja kaavailee valtiontukea niille, joille koituu asiasta seurauksia?

Sukupuoliyhdynnäksi julkisuudessa kutsutun montaa lähimmäistämme miellyttävän toimenpiteen harjoittaminen miellyttänee myös isänmaan toivoja.

Ei siitä puutetta hallinnon näkökulmasta liene, vaikka lieneekin monen asiaan perehtyneen opiskelijan mielestä.

Olen kannassa ja käsityksessä, että asiaan liittyy myös vakava kysymys: käytetäänkö raskauden keskeyttämistä ehkäisyvälineenä?

Ainakin Aatamin aikana naispuoliset opiskelutoverit valittivat, että kun meni valittamaan kurkkukipua, kuului ennen oman suun avaamista jo ovelta: Ja se oli abortti vai?

Ministerin kannustus on varmaan monen kiireisen ja köyhän illanviettäjän kannalta tärkeä viesti ylhäältä: on ikään kuin ministeristason käyntikortti toteuttaa elämän tarkoitusta, joka on elämän lisääminen.

Tällaiset viestit ovat sikälikin kiinnostavia, että nyt ei riitä enää se, että pitäisi opiskella oikein nopeasti. Sen rinnalla pitäisi vielä saada lapsiakin.

Kyllä me elämme eloisassa ja ripeässä maailmassa.

7 kommenttia:

dudivie kirjoitti...

hissulalla on hyva ehdotus
mutta lasten kanssa pitaa Olla
mieluiten aikuisikaan asti
mieluiten senkin jalkeen

a-kh kirjoitti...

No joo. Ensisynnyttäjien ikä on sadassa vuodessa kohonnut ja kohonnut. Vanhassa agraariyhteiskunnassa naiset alkoivat tuottaa lapsia alle kaksikymppisinä. Muuta ehkäisyä ei ollut kuin imetys ja raskaus ja miehen impotenssi. Lapsikuolleisuus oli suurta. Petrin asuttamilla kulmilla kuoli ukkini isältä hänen ensimmäinen vaimonsa ja kaksi lasta. Nälkää oli ja aliravitsemuksen mukanaan tuomaa sairautta. Äitini oli 35, kun sai minut. Isäni oli kahdeksan tai yhdeksän vuotta nuorempi.

a-kh kirjoitti...

hyssälälle haluaisin huomauttaa, että lapsia ei tehdä, vaan niitä saadaan. sitä, missä määrin ne ovat jumalan lahjoja, en lähde arvailemaan. kansakunnan toivoja niistä kuitenkin tulee, ja dosentteja joensuun ja jyväskylän yliopistoihin ja rehtoreita portaanpäähän ja blogisteja bloggeriin.

Ripsa kirjoitti...

Opiskelu ja vielä nykyään määräajassa ja lapsen saanti siinä ohessa on kyllä aika paljon.

Voi olla liikaa.

Tosin riippuu siitä mitä isä tekee ja voiko hoitaa vaippojen keittelyn puuhellalla pesuvadissa ja pilkkoa kans puut?

Meinaan niin se oli sillon kun me opiskeltiin ja hellahuoneita oli saatavissa Amurissa, Tammelassa ja Pispalassa.

Ei ollut kyllä opintotukia, ei edes lainoja asumistuista puhumattakaan. Mutta opiskella sai vaikka 15 vuotta. Aina ja vain.

Ei siinä ollut mitään suurempaa huolta lapsen kanssa. Jos löytyi töitä ja jos puoliso todella oli olemassa eikä häipynyt heti kun kuuli uutiset.

Niitä karkureita kyllä oli mielestäni enemmän kuin nykyään. Ainakin niistä likkojen kanssa puhuttiin ja karkurit olivat pannassa, ei niiden kans istuttu Budapestissa edes samaan pöytään.

Pillerit tulivat muistaakseni vuonna 1966 tai -67, mutta sitten likoilla oli huoli että onko muistanut ottaa joka päivä. No vähäisempi huoli kuin se toinen.

Kalevi, selvennykseksi aataminaikuiseen käsitykseesi: nainen voi vallan mainiosti tulla raskaaksi kun se imettää! Et kai sinä herrajjukelis ole tuollaasta poijalles opettanu?

jarvelainen kirjoitti...

A-K.H
Kiva kuulla, että olen Luojan lahja. Vakavammin: tuo tässä puheessa vähän kismittää, että koetetaan niin kovasti väittää lapsia noin vaan tehtävän. Monen perheen ongelma on, että ei tule vaikka kuinka yrittäisi.

a-kh kirjoitti...

Tepä te.

Juhana Harju kirjoitti...

Suostuisikohan Vanhanen takautuvaan verohuojennukseen jo tehdyistä lapsista, jos oikein kauniisti pyytäisi? Metsänomistajillejan sellaista takautuvaa verohelpotusta on jo myönnetty.