Lukiolistat

Lukioiden ylioppilaskirjoitusten puoltuäänien perusteella tehdyt rankinglistat herättävät monia kysymyksiä. Jos lista tehdään kaikkien kirjoitettujen perusteella, rankkaus suosii isoja kouluja. Oikeudenmukainen tasaus, joka näyttää jotakin tasa-arvoisesti koulun laadusta, tulisikin tehdä vain pakollisten aineiden puoltoäänien perusteella. Helsingin Sanomat onkin julkaissut tällaisen listan. Voi kuitenkin kysyä, onko alle 20 ylioppilaan lukioiden sijoittaminen listalle kovinkaan mielekästä. Niissä vuosittainen menestyminen on niin yksilöihin sitoutunutta, että ne eivät ole vertailukelpoisia suurten laudaturleipomoiden kanssa. Pienehkö koulu saattaa yhtenä vuonna tehdä listalla parinsadan sijan heiton. Sen tason summittaiseksekin arvioimiseksi tulisi tarkastella vähintään viiden vuoden sijoittumista listalla.

Onko koulujen rankkaus oikein? Sitä voitaneen perustella niiden vanhempien ja oppilaiden tarpeiden näkökulmasta, jotka etsivät parhainta mahdollista opinahjoa perusopetuksen jälkeen. Listan perusteella voi ajatella, että Suomessa on noin 30 valiolukiota. Niitä on ympäri maata. Eniten niitä on Helsingissä (6), jonka lukioiden ykkönen on Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu. Valiolukioihin kuuluvat muualtapäin Turun Luostarivuoren lukio, Etelä-Tapiolan lukio Espoosta, Lahden yhteiskoulun lukio, Tampereen klassillinen lukio, Kristiinankaupungin lukio, Oulun lyseon lukio, Kuopion lyseon lukio, Jyväskylän normaalikoulu, Mynämäen lukio ja Björneborgs svenska samskola.

Karkeasti ilmaisten, tästä alaspäin lukiot listalla ovat samaa pässinlihaa. Eniten lukioita, yli 100 sijoittuu ryhmään, jossa puoltoäänten keskiarvo pakollisissa kirjoituksissa on 17-18 välillä.

Mikä kertoo muuten koulun laadusta? Sekö, että 9.5 keskiarvolla kouluun tulevasta oppilaasta tulee laudaturylioppilas? Vai myöskin se, että kutosen oppilas kirjoittaa cum lauden?

Toimin aikuislukion järjestämisluvalla lukiokoulutusta antavassa monialaisessa oppilaitoksessa (http://portaanpaa.blogspot.com/ ja http://www.portaanpaa.fi/ ) Tämän keväisten kirjoitusten pakollisten aineiden puoltoäänien keskiarvo oli 14.88. Tällä arvolla sijoitumme päivälukioiden listalla sijalle 405, aikuislukioiden listalla sijalle 31 (aikuislukioita on 49) ja kansanopistolukioiden listalla sijalle 3 (lukioita ovat 6). Valmistuneita ylioppilaita oli 6. Mitä ajattelen tästä tuloksesta?

Suhtaudun varovaisen myönteisesti listoihin ylipäänsä, mutta ajattelen, että niillä voi olla eriarvoistavaa vaikutusta ja että niiden tulokset ovat suhteellisia. Monialaisen oppilaitoksen rehtorina ajattelen, että mukana oleminen lukiolistoilla on merkittävä asia, joka kertoo oppilaitoksen tasosta ylipäänsäkin. Lukio on suomalaisen koulutuselämän vaativin koulutusmuoto. Pidän sitä eräässä mielessä vaativampana kuin esimerkiksi maisterikoulutusohjelmia. Lukiolistalla oleminen ja siinä ainakin omassa sarjassaan pärjääminen kohtuullisen hyvin on merkki siitä, että oppilaitos kykenee järjestämään korkeat vaatimukset täyttävää koulutusta.

Samalla toivon, että suhteellisuudentaju ei näitä listoja luettaessa hämärry. Se ei kerro esimerkiksi sitä, että vaikkapa omasta lukiostamme kirjoittaneiden todistuksissa on laudaturin ja eximian suorituksia; sellaisia arvosanoja voi siis koulustamme kirjoittaa, ja minä ja opettajat olimme tämänvuotisesta ylioppilasryhmästämme tavattoman ylpeitä. Eivätkä ne kerro esimerkiksi sitä, että opettajat kykenevät arvioimaan tuloksia täällä oikein, vaikka heillä ei ole vertailuryhmää vaan saattavat joutua arvostelemaan esimerkiksi vain yhden kokeen jostakin aineesta.

Edustamani oppilaitos oli tänä vuonna maakunnan aikuislukioiden paras lukio, mutta on mahdollista, että se ensi keväänä on huonoin. Muutos ei kerro kuitenkaan mitään merkittävää annetun koulutuksen tasosta. Oppilaitoksella, jossa toimin, on täysin realistiset mahdollisuudet yltää jonakin vuonna 100 parhaimman suomalaisen päivälukion joukkoon, mutta voi olla, että se jonakin vuonna on Suomen huonoin lukio. Hieman heittäen väitän, että tämä pätee kaikkiin niihin kouluihin, joiden pakollisten aineiden puoltoaineiden keskiarvo keväällä 2008 oli alle 18.

Sinänsä olisin ylpeä, jos olisin Suomen huonoimman lukion rehtori. Koska itselläni on tieteilijätausta, sitä voisi pitää argumenttina sen puolesta, että lukion menestys ei perustu vain teoreettisten valmiuksien jakamiseen. On oltava sekä ne että kyky rakentaa hyvä oppimisympäristö sekä erityisesti paljon oppilaita, jotta listoilla menestyy.