Jotta kirjoitukseni ei tulvisi tyhjänpäiväisyyttä, muistutan juhlakansaa Myra Hessistä. Hän oli aikakautensa (k. 1965) merkittävimpiä pianisteja, joka järjesti historiallisiksi muodostuneita konsertteja National Galleryssä Lontoossa.
Hess keksi sovittaa Johann Sebastian Bachin kantaattiin 147 sisältyvän koraalin Jesu bleibet meine Freude pianolle. Kappale sai nimen Jesu, Joy of Man’s Desiring. En tiedä, miten tällä laitteella tehdään nuottiesimerkkejä, joten voin vain viitata siihen, että valistunut kuulija tunnistaisi kappaleen parista hyräillystä sävelestä. Äänitteitä on monenlaisia. Esimerkiksi Naxoksen sarjassa kappaleen tulkitsee Eteri Andjaparidze levyllä J. S. Bach, Favourite Piano Works, joka löytyy hyvin varustetuista Anttiloista.
Kappaleesta, vasitenkin pianolla soitettuna, tulee mieleen kesä- ja heinäkuun vaihde, kun kesä on ihanimmillaan. Toivoisin tätä kappaletta kunkin sydämeen – kehkeytyvänä kuin pilvi sinisellä taivaalla, kirkkaana kuin lähdevesi, täyteläisenä kuin viljavat pellot.
Muilta osin suosittelen peltomiehen- ja naisen töitä lisättynä kuvitelmalla, että vaivatonta on. En tiedä, pilaanko nyt menneiden sukupolvien työn, mutta harrastelen kaikenlaista takorautateräisen viikatteen, heinähangon ja –seipäiden kanssa tuossa pihalla kuin suurikin viisas. Väistelen kirjoitustöiden uhmaa ja jatkuvaa vaatimusta, joka sisimmässä asuvan pienen pataljoonankomentajan ottein huutaa ”nouse jo”.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Hei hyvä Petri, Rane, a-k.h, dudivie, HG et al,
Kiitos Hessistä ja Bachista, mutta erityisesti peltotöistä.
Peltotöistä, metsätöistä voisimme
enemmänkin puhua ja myös harrastaa.
Ne ovat keskeisen tärkeitä asioita
elämässä.
Keskustelen ja luovasti filosofoin,
debatoinkin, myös mielelläni talouteen, muun muassa verotukseen liittyvistä asioista. Sosiaalipolitiikka kiinnostaa laajemminkin, ei niinkään siksi,
että olen sitä yliopisto-opinnoissani opiskellut.
Myös oikeusfilosofia ( oikeuteoria) ja psykologia, myös
terapia kiinnostavat. Psykologiaa
olenkin "vähän" harrastanut ja
terapeuttina ja valvonakin olen toiminut.
Korostan, että maanrakennustyöt
kiinnostavat minua ja ylipäätään
sellaiset asiat, jotka liittyvät
bisnestaitoon teoriassa ja käytännössä. Ja tietenkin mua askarruttavat informaatioteknologian filosofiset
pohjat, teknologisen imperatiivin
uhka....
Saisko täältä vastusta näihin
mihinkään;)?
Ystävällisesti Matti
Sanan kaytossasi olet niin hyva ja heitoissasi joskus niin aarimmainen (puhun nyt kommentaattorille) etten tieda mista kuvittelet vastusta loytyvan. Petrille sanoisin etta tuo teidan ruohokentta on todella laaja.
Tule Mattitaneli minulle hommiin; minulla on pieni virma takaluukussa ja sen tarkoitus on kasvattaa oikeaa peltoa; sellaista, josta sitten jotain tuleekin. Sovitaanko vifty-sixty?
Kirkossa vai ulkopuolella?
Hei hyvät ja arvoisat Petri, Ninni, Rane, Dudivie, a-k,h, HG. et alii.,
Kiitos sanoistanne, jotka virittivät vähän jatkamaan
sanaista satoa.
Ninnille: Et voine olla tosissasi,
mutta kiitos kohteliaisuudestasi,
otan sen tosissani;)
Homo Garrulukselle: Kiitos ehdotuksesta, mutta en ole tulossa
Sinun, enkä muidenkaan hommiin, pikemminkin ajattelin niin, että
palkkaisisin monipuolisesti kyvykkäitä ihmisiä ( mistä sellaisia vielä saisin?!) ja pyrkisin pitämään virman sopivan pienenä, että
optimaalinen kustannuspiste
ei ylittyisi, enkä myöskään joutuisi likviditeettivaikeuksiin
kovinkaan helposti, myöskään
raaka-ainehankintojen kipeisiin
pauloihin en haluaisi mitenkään kompastua.
Mutta, onko Teillekään ehdotuksia,
mistä löytyisi tasokkaita työn
tekijöitä. Ammattimiehet ja -naiset on alalla
kuin alalla varsin vähissä.
Löytyy miehiä ja kirveitä erikseen,
mutta, mistä löytyisi kirvesmiehiä
ja vielä sellaisia, jotka eivät ole
buukattu koviin moneen paikkaan yhtaikaa, eikä kovin suurille
"työmaaapajille", joita he todennäköisesti priorisoivat pienempien työkohteiden kustannustannuksella ja jotka eivät pyrkisi laskuttamaan etupainoitteisesti tekemästään tai enemminkin tekemättömömästään työstään. Myös monet akateemiset kyvykkäät, nuo hyväkkäät, ovat jo tuotteistaneet itsensä, jos ovat ehtineet ja kyenneet ja ne monet muut ovat suorittamassa parissa, kolmessa vuodessa maisterin tutkinnon ja 3-4
vuodessa väikkärin, oman thesiksensä tai jonkin treatisensa,
jostain mediaa kosiskelemasta tai "vihreästä" teemasta. Näin ollen
tullee ongelmia tuon virman - sekä akateemisen ( lue: aneemisen) tai ei-akateemisen - perustamisen suhteen ja myös oman
tonttien raivauksen suhteen, ellei
ite ala hommiin ja luota siihen, että kyllä fiksuus huomataan, ainakin fiksujen parissa ja huono-osaisten auttaminen on aina kaunista ja viisasta, kun oikein
mietitään uudestaan asiat, jotka
koskettavat meitä kaikkia -lopulta.
Että sillai;),
eiku tälläi;)
Ystävällisesti Matti
Kappale on myös omia suosikkejani ja juuri pianolla soitettuna. Erityisen koskettavasti sen soittaa Dinu Lipatti tällä videolla.
Juhana Harju
Paljon kiitoksia. Lipatti on upea, kuten myös maanmiehensä Radu Lupu.
Lähetä kommentti