"Buddhalaisuudessa tavoitteena on vapautua haluista, sillä ihmisen kaikenlaiset halut ja intohimot tuovat mukanaan kärsimystä. Se on asenne joka voi helpottaa kärsimyksen ongelmaa, mutta täysi vapaus halujen taakasta tarkoittaa myös elossa oloa ilman elämää. Se, että tarvitsee jotain, haluaa jotain, kurkottuu kohti jotakin toista, on elämä. Ihminen on halua. Halua toteuttaa toiveitaan ja viettejään, halua saada energiaa, tunteita, kokemuksia, halua ymmärtää toista ihmistä ja omaa olemistaan. Halu on etsimistä, odotusta, pettymistä –ja niin, kärsimistä. Se on intohimoista ojentelua kohti jotain vastausta, kohti Jumalaa, rakkautta, tietoa."
Mitä Jarvelainen sanoisi intohimoisesta etsimisestä, toivomisesta ja halusta?
Itse kysyisin hieman käänteisesti, että mikä mahtaa olla Augustinukselle halun vastakohta?
En siis kysy nyt halun perimmäistä kohdetta ja täyttymystä (Jumala) enkä sen vastakohtaa Saatanaa - jos Saatana on Jumalan absoluuttinen vastakohta, mitä epäilen.
Kysyn sen tilan (jos se on tila?) määrittelyä, jossa myös itse halu määritellä on loppunut. Onko sekin Jumala?
Toisin sanoin: jos halu (vapaa? tahto tai ainakin vapaa valinta) voi olla sekä saatanallisen että jumalallisen 'palveluksessa', niin mitä merkitsee haluamatta oleminen?
Propassioiden totaalia tukahduttamistako? Miten sellainen 'vastahalu' onnistuu..?
Onko kysymys haluamatta olemisesta lopulta kognitiivisesti mieletön?
Kysytään sitten kognitiivisesti vielä mielettömämmin: mikä on inhimillisen ajattelun vastakohta..;)
"Toisin sanoin: jos halu (vapaa? tahto tai ainakin vapaa valinta) voi olla sekä saatanallisen että jumalallisen 'palveluksessa', niin mitä merkitsee haluamatta oleminen? " Rauno, tuo oli erittäin kiinnostava kysymys!
Täytyy vain toivoa, että mikäli PJ tästä pärettää, hän ei miettelisi meitä liian pitkälle kognitioihin tai minä en tajua mitään :-)
kirjoita odotuksesta ja odottamisesta. korvaako odottaminen elämisen niin, että tulevaisuus astuu nykyisyyden paikalle? onko mielessä mieluummin se mitä joskus tulee, eikä se, mitä nyt on? kirjoita horatiuksen carpe diemistä: päivän poimimisesta, päivään tarttumisesta, päivän käyttämisestä.
kirjoita matkastasi. sen valmistelusta, lähtölaskennasta, matkakuumeesta. kerro itse matkasta, siitä jännittävästä ja euforisesta, sekä kotiinpaluusta ja matkan jälkikäsittelystä, sen muistoksi saostumisesta. siitä miten matkan kohdalla sykkyrään mennyt aika taas oikenee sileäksi langaksi.
kirjoita vanhuudesta - kuoleman eteisestä ja viimeisestä aikavyöhykkeestä.
kirjoita mahdollisista maailmoista. koostuuko universumimme useista mahdollisista asiantiloista, joista juuri tämä voimassa oleva on kaikkien sovittamattomien ristiriitojenkin keskellä paras mahdollinen - kuin jokeri vedettynä korttipakasta?
Kirjoita merin 'mahdollisesta/mahdottomasta' neologis-verbalistisesta 'oireyhtymästä', joka on päässyt jo tosi 'pahaksi' - ihan kuten Nietzschellä....;)
Kirjoita siitä, miten naiset käyttävät miesten retoriikkaa (sota, raha, peli, voittaminen) ja miehet naisten (rakkaus, lapsi, hoitaa, kasvattaa) ja silti elämä taipuu pelkästään miesten ajattelun mukaan. Missä mättää? Kirjoita siitä, miten yhteiskunta rupeaa hoitamaan silloinkin kun olisi paikallaan kasvattaa sillä jokainenhan haluaa vapautua vastuusta jos sellaista tutkitaan.
Mutta jos sellainen vastuuvapaus kohdistuu tai muuttuu rahantekemiseen niin Leví Straussin vastustama peliteoria ja sen filosofiset seuraukset ovat täyttä totta (LS piti Neumannin ja Morgensternin peliteoria ja taloudellinen voitto kirjaa inhottavana tieteellisenä keksintönä) (Badiou, Alan 1971).
Taitaa silti olla niin, että se otettiin silti mukaan makrotason ajatteluun sillä shit-for-you oli ehkä tämä (miehinen) lähtökohta? Peliteoria ja vangin dilemmahan ovat teorioita, joiden takia ystävällisyys ja aito välittäminen lopahtaa koska teoria vie uskon ja itseensä uskomisen kokonaan. Se siis kertoo, että hyökkäys on paras puolustus ja näin taitavat ajatella. Se sitten peitetään ns. toisenlaiseen tietoon eli retoriikkaan sillä juridiikka pelaa vaan retorikalla: mitä sanoi ja sanoiko se hymyille. Kuka siteerasi ketä jne eli jotkut opettelevat vauvasta saakka pitämään retoriikan erillään todellisista teoista. Nämä asiat ovat silti kestämättömiä mikäli kuitenkin on uskomista sekä hyvyyteen että jakamiseen ja hyvään tahtoon ja kenties Jumalaankin.
Jos siis hyvyys hyllytetään tyhjänpäiväisellä retorikalla (myös Jumalasta) ilman, että myös teot syynataan ns. juridiikan sisällä ystävällisyys ja hyvyys voi vain hävitä. Struktuuri ohjaa funktiota ja raha on myös struktuuri joka kuristaa kuten Boakäärme, hitaasti.
Näin koen interaktiivisen käänteen. Ei ihan symppistä, mutta sitäkin realistisempi jos realismi on sitä, että on voima F ja vastavoima F1. Realismi tulee puristuksesta mutta ne, jotka sen näkevät ovat sitten vain lyhyen ajan mukana elleivät ota kantaa: pro miehet tai pro naiset.
Mutta se on väärin sillä jos voimat olisivat pienemmät molemmissa suunnissa olisi enemmän ihmisiä tuossa eksistentialisessa puristuskohteessa ja voimien summa pienempi kun se jakaantuu suuremman ryhmän kautta.
Miesten teoriat ovat siis yhtä oikein kuin naistenkin, mutta nyt naiset eivät pelaakaan naisten puolella vaan ovat osittain rahan takia ryhtyneet pelaamaan siellä miesten kentässä ja näinollen meitä oikeita naisia (!) onkin tosi vähän signaaleista ja symbooleista huolimatta. Meille ei anneta tilaa elää koska meitä ahdistavat sekä naiset, joiden maailma roikkuu miesten "siinä" ja miehet, joiden omnipotenssi ja narsismi eivät taivu kuuntelemaan edes näitä toisenlaisia kyseenalaistuksia. Huutavat jo ovensuussa, että ämmä on zaatanan tyhmä. Mutta kuka se on tyhmä?
muista että intellektuellin paras henkivakuutus on toinen intellektuelli, vaikka se toinen olisikin verbi- ja adjektiivivarastoaan kartuttava takeltajamongertaja ja se toinen yhdenmiehen pragmatistifilosofinen vankkurivaellus karjalan kunnaille.
Hänen ykköskohtansa muistuttaa meikäläisen aiempaa kysymystä.
Ai että voiko Jumalan tappaa? Hehheh. Totta kai voi. Sulkakynällä ja musteella se käy/kävi tuosta vaan...
* Itse kysyn vielä: onko uskonto näytelmä, teologia sen dramaturgia ja usko esteettis-maagis-rituaalinen elämys, joka syntyy, kun tuohon em. tavalla dramaturgisoituun näytelmään osallistutaan?
* Aihe: Kreikkalaisen tragedian ja kristillisen (Kristuksen) kärsimysnäytelmän eroavuudet ja yhteneväisyydet.
11 kommenttia:
Minä en ole ymmärtänyt kuka on vygotsky ja toinen aihe on kevät
Tämä on lehdistötiedotetekstini:
"Buddhalaisuudessa tavoitteena on vapautua haluista, sillä ihmisen kaikenlaiset halut ja intohimot tuovat mukanaan kärsimystä. Se on asenne joka voi helpottaa kärsimyksen ongelmaa, mutta täysi vapaus halujen taakasta tarkoittaa myös elossa oloa ilman elämää. Se, että tarvitsee jotain, haluaa jotain, kurkottuu kohti jotakin toista, on elämä. Ihminen on halua. Halua toteuttaa toiveitaan ja viettejään, halua saada energiaa, tunteita, kokemuksia, halua ymmärtää toista ihmistä ja omaa olemistaan. Halu on etsimistä, odotusta, pettymistä –ja niin, kärsimistä. Se on intohimoista ojentelua kohti jotain vastausta, kohti Jumalaa, rakkautta, tietoa."
Mitä Jarvelainen sanoisi intohimoisesta etsimisestä, toivomisesta ja halusta?
Solin aihe on monella tapaa kiinnostava.
Itse kysyisin hieman käänteisesti, että mikä mahtaa olla Augustinukselle halun vastakohta?
En siis kysy nyt halun perimmäistä kohdetta ja täyttymystä (Jumala) enkä sen vastakohtaa Saatanaa - jos Saatana on Jumalan absoluuttinen vastakohta, mitä epäilen.
Kysyn sen tilan (jos se on tila?) määrittelyä, jossa myös itse halu määritellä on loppunut. Onko sekin Jumala?
Toisin sanoin: jos halu (vapaa? tahto tai ainakin vapaa valinta) voi olla sekä saatanallisen että jumalallisen 'palveluksessa', niin mitä merkitsee haluamatta oleminen?
Propassioiden totaalia tukahduttamistako? Miten sellainen 'vastahalu' onnistuu..?
Onko kysymys haluamatta olemisesta lopulta kognitiivisesti mieletön?
Kysytään sitten kognitiivisesti vielä mielettömämmin: mikä on inhimillisen ajattelun vastakohta..;)
"Toisin sanoin: jos halu (vapaa? tahto tai ainakin vapaa valinta) voi olla sekä saatanallisen että jumalallisen 'palveluksessa', niin mitä merkitsee haluamatta oleminen? "
Rauno, tuo oli erittäin kiinnostava kysymys!
Täytyy vain toivoa, että mikäli PJ tästä pärettää, hän ei miettelisi meitä liian pitkälle kognitioihin tai minä en tajua mitään :-)
petri
kirjoita odotuksesta ja odottamisesta. korvaako odottaminen elämisen niin, että tulevaisuus astuu nykyisyyden paikalle? onko mielessä mieluummin se mitä joskus tulee, eikä se, mitä nyt on? kirjoita horatiuksen carpe diemistä: päivän poimimisesta, päivään tarttumisesta, päivän käyttämisestä.
kirjoita matkastasi. sen valmistelusta, lähtölaskennasta, matkakuumeesta. kerro itse matkasta, siitä jännittävästä ja euforisesta, sekä kotiinpaluusta ja matkan jälkikäsittelystä, sen muistoksi saostumisesta. siitä miten matkan kohdalla sykkyrään mennyt aika taas oikenee sileäksi langaksi.
kirjoita vanhuudesta - kuoleman eteisestä ja viimeisestä aikavyöhykkeestä.
kirjoita mahdollisista maailmoista. koostuuko universumimme useista mahdollisista asiantiloista, joista juuri tämä voimassa oleva on kaikkien sovittamattomien ristiriitojenkin keskellä paras mahdollinen - kuin jokeri vedettynä korttipakasta?
kirjoita yhteiskunnallisten normiruuvien kiristymisestä.
kirjoita älyvapaudesta ja sen vastakohdasta, älyvankeudesta.
kirjoita verkkomerkintä, jonka otsikkona on: "kirja jonka kerran kirjoitan"
kirjoita ihmisestä; onko hänestä palasia hukassa, vai eikö niitä ole alunperin ollut olemassakaan ikäänkuin valmistajan huolimattomuuden tähden?
ps. älä kirjoita mitään sellaista, mihin rauno voi vastata sanalla 'nietzsche'
Petri
Kirjoita merin 'mahdollisesta/mahdottomasta' neologis-verbalistisesta 'oireyhtymästä', joka on päässyt jo tosi 'pahaksi' - ihan kuten Nietzschellä....;)
Kirjoita siitä, miten naiset käyttävät miesten retoriikkaa (sota, raha, peli, voittaminen) ja miehet naisten (rakkaus, lapsi, hoitaa, kasvattaa) ja silti elämä taipuu pelkästään miesten ajattelun mukaan.
Missä mättää? Kirjoita siitä, miten yhteiskunta rupeaa hoitamaan silloinkin kun olisi paikallaan kasvattaa sillä jokainenhan haluaa vapautua vastuusta jos sellaista tutkitaan.
Mutta jos sellainen vastuuvapaus kohdistuu tai muuttuu rahantekemiseen niin Leví Straussin vastustama peliteoria ja sen filosofiset seuraukset ovat täyttä totta (LS piti Neumannin ja Morgensternin peliteoria ja taloudellinen voitto kirjaa inhottavana tieteellisenä keksintönä) (Badiou, Alan 1971).
Taitaa silti olla niin, että se otettiin silti mukaan makrotason ajatteluun sillä shit-for-you oli ehkä tämä (miehinen) lähtökohta?
Peliteoria ja vangin dilemmahan ovat teorioita, joiden takia ystävällisyys ja aito välittäminen lopahtaa koska teoria vie uskon ja itseensä uskomisen kokonaan. Se siis kertoo, että hyökkäys on paras puolustus ja näin taitavat ajatella. Se sitten peitetään ns. toisenlaiseen tietoon eli retoriikkaan sillä juridiikka pelaa vaan retorikalla: mitä sanoi ja sanoiko se hymyille. Kuka siteerasi ketä jne eli jotkut opettelevat vauvasta saakka pitämään retoriikan erillään todellisista teoista. Nämä asiat ovat silti kestämättömiä mikäli kuitenkin on uskomista sekä hyvyyteen että jakamiseen ja hyvään tahtoon ja kenties Jumalaankin.
Jos siis hyvyys hyllytetään tyhjänpäiväisellä retorikalla (myös Jumalasta) ilman, että myös teot syynataan ns. juridiikan sisällä ystävällisyys ja hyvyys voi vain hävitä. Struktuuri ohjaa funktiota ja raha on myös struktuuri joka kuristaa kuten Boakäärme, hitaasti.
Näin koen interaktiivisen käänteen.
Ei ihan symppistä, mutta sitäkin realistisempi jos realismi on sitä, että on voima F ja vastavoima F1.
Realismi tulee puristuksesta mutta ne, jotka sen näkevät ovat sitten vain lyhyen ajan mukana elleivät ota kantaa: pro miehet tai pro naiset.
Mutta se on väärin sillä jos voimat olisivat pienemmät molemmissa suunnissa olisi enemmän ihmisiä tuossa eksistentialisessa puristuskohteessa ja voimien summa pienempi kun se jakaantuu suuremman ryhmän kautta.
Miesten teoriat ovat siis yhtä oikein kuin naistenkin, mutta nyt naiset eivät pelaakaan naisten puolella vaan ovat osittain rahan takia ryhtyneet pelaamaan siellä miesten kentässä ja näinollen meitä oikeita naisia (!) onkin tosi vähän signaaleista ja symbooleista huolimatta. Meille ei anneta tilaa elää koska meitä ahdistavat sekä naiset, joiden maailma roikkuu miesten "siinä" ja miehet, joiden omnipotenssi ja narsismi eivät taivu kuuntelemaan edes näitä toisenlaisia kyseenalaistuksia. Huutavat jo ovensuussa, että ämmä on zaatanan tyhmä. Mutta kuka se on tyhmä?
rauno
osui ja upposi. ja tähän kohtaan se hyy-miö.
muista että intellektuellin paras henkivakuutus on toinen intellektuelli, vaikka se toinen olisikin verbi- ja adjektiivivarastoaan kartuttava takeltajamongertaja ja se toinen yhdenmiehen pragmatistifilosofinen vankkurivaellus karjalan kunnaille.
Hei hyvä Petri ja muut hyvät,
Kiitos kysymästä. Voit valita esimerkiksi näistä, jos kiinnostaa.
1.Mielentyhjennys elämän oppaana hindulaisbuddhalaisessa ( hinduistis-buddhistisessa) vs. juutalaiskristillisessä traditiossa.
2. Augustinolaisuus ennen Aurelius
Augustinusta ( 354-430)
3. Voiko Jumalan tai Jumalaa tappaa ( vrt. Nietzschen provakatiivinen ironia)?
4. Teologit vs. piispat ( papit).
5. Onko jokainen ihminen paras
mahdollinen ihminen?
6. Rakkauksien (muun muassa filia, eros, agape, platoninen) erilaiset tiet
7. Johtaako ( perustuuko) uskonto moraaliin tai pikemminkin moraali uskontoon?
8. Voiko ja pitääkö eettiset teoriat johtaa moraalisista käytänteistä, moraalin "aktuaalisesta maailmasta"?
9.Plotoniuksen "minän" vaikutus Augustinuksen "minään"?
10. Onko millään mitään väliä ja
väliäkö silläkään ja tunteeko sen?
Ystävällisesti Matti
Mattitanelilla on hyviä aiheita.
Hänen ykköskohtansa muistuttaa meikäläisen aiempaa kysymystä.
Ai että voiko Jumalan tappaa? Hehheh. Totta kai voi. Sulkakynällä ja musteella se käy/kävi tuosta vaan...
*
Itse kysyn vielä: onko uskonto näytelmä, teologia sen dramaturgia ja usko esteettis-maagis-rituaalinen elämys, joka syntyy, kun tuohon em. tavalla dramaturgisoituun näytelmään osallistutaan?
*
Aihe: Kreikkalaisen tragedian ja kristillisen (Kristuksen) kärsimysnäytelmän eroavuudet ja yhteneväisyydet.
Ad omnia
No joo, tuossapa tuota näyttää olevan aihetta. Täytyypä tuumata. Kiitoksia vain!
Lähetä kommentti