Tämä on blogikirjoitus nro. 497. Alkuperäinen tavoitteeni oli kirjoittaa 105 kirjoitusta tietääkseni, mikä oli talvisodan henki. Alkoi tulvia sitten kaikenlaista tällaista. Uusi tavoite oli sanoa, että olen henkilö, joka on kirjoittanut 500 blogikirjoitusta. Muutama juttu vielä ja homma on valmis. Parin viikon päästä olen Afrikantähden pelilaudalla Tangerissa, jos kiinnostaa - ja kadehdittuttaa. Ihmisen takia kerron, että se on etunimi piste sukunimi ja kaksi mahdollista miukumaukun jälkeistä päätettä, joita voi koettaa: portaanpaa.fi ja joensuu.fi
Aion ryhtyä sen Augustinus-tutkielman kimppuun. Englanti pitää ihan uusiksi opiskella, mutta mitäpäs siinä; antaa tulla lunta tupaan, ja iloísiin kuulemiin, viidenkymmenen vuoden päästä tavataan.
A.K.H:n blogissa on ollut lyriikka valloillansa, ja liityn nyt tällä erää siihen:
Ystäväni kysyivät, muistanko yhtään runoa.
Muistan
yhden.
Se oli niin kuin siinä runossa heidän kaikesta vihreydestään
että en ehtinyt
antaa kevättä kämmenellä.
Tulevat viimaiset päivät
joina pakenin murhetta rakentaen uusia rakennuksia uusien rakennusten jälkeen
tyhjentäen viiniä, joka on kuten siinä runossa, mustaa.
He kiinnittyivät toisiinsa oudoin siten
ja pelästyivät
sillä maailma pelästytti heidät
selittäen
oudot punokset omilla selityksen tavoillansa.
Tämä on ehdokas tarinaksi.
Joku toinen tarinoisi toisin.
Jolla on silmät, se nähköön, jolla korvat, se kuulkoon.
Varmaa on että en ehtinyt.
Oli näet muita kiireitä.
Rakentaa palatseja
juoda mustaa viiniä
antaa prinsessalle ritarin malli.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Siis teikäläinen aikoo tehdä ritolat ja painella Tangeriin, vai olenko käsittänyt väärin. Löydät Afrikantähden helposti, kun painat peukalonkynnellä pienen loven pelimerkkiin. Hippoksessa käy Augustinuksen kanssa raveissa.
A-K.H
Menen Gibraltarilta laivalla. Ritolat jokatapauksessa.
Silmät näkivät, ja korvat kuulivat runon. Siunattua matkaa, ja siedettäviä lämpötiloja!
Jätä nyt kuitenkin blogi auki, että on jotain lukemista, jos palaat, siis jHs. Ja onhan noita läppäreitä ja nettikuppiloita. Gibralrarilla elävät Euroopan ainoat apinat, jolleivät sitten Suomessa.
Pirskatin Leonoora, kun loikkasi väliin ja deletoi minut.
Kalevi, sulla on deletointi-kompleksi.
Toivon ettei sinun käy kuin Burroughsin , joka ei kyennyt majassaan pitämään paperisulkeisia ollenkaan eikä muistanut syödä.
New Yorkin kaverit Ginsberg & Co sen sitten pelastivat, luukasan, ja sen mitan papereita, jotka eivät olleet päätyneet kasbahin vessasysteemiin.
Sen nimeksi tuli sitten Alaston lounas.
Burroughs oli sekopää narkkari, joka tappoi vaimonsa 'harjoitellessaan' juovuspäissään ampumista.
Myös kirjallisesti hyvin kyseenalainen tapaus...
Petri
Aiotko tehdä Tangerista koukkauksen Augustinuksen 'kotikonnuille' Tunisiaan ;)?
Jos lupaat ettet enää kirjoita niin OK Ritarin malli on selvä
saanynnähdä
Lähetä kommentti