perjantai 3. lokakuuta 2008

Filosofian peruskysymyksiä

Valtakunnallisessa lukion opetussuunnitelmassa on kaikille lukiolaisille osoitettu filosofian kurssi. Kurssi pidetään yleensä ensimmäisenä opiskeluvuonna.

Olen pitänyt tällaisen kurssin kymmenkunta kertaa, ja se on alati itselle mukavaa: alkeisopetus opettaa pidemmällekin ehtinyttä parhaiten, koska asiat on pyrittävä sanomaan selkeästi eli siis vääntämään rautalangasta.

Tässä on kertauskysymyksiä, joita olen jakanut oppilaille ennen tenttiä. Ne kattavat kurssin oppimäärän melko lailla. Niitä voi pitää yleissivistyksen osana ja arvon lukija voi nyt testata itseään. Jos hän taitaa antaa vastauksen suurimpaan osaan alla olevista kysymyksistä, hän on sivistysyhteisön jäsen filosofian osalta.

FILOSOFIAN KERTAUSKYSYMYKSIÄ
1. Mainitse kaksi esimerkkiä filosofisista kysymyksistä
2. Mitä sana filosofia sananmukaisesti tarkoittaa?
3. Ketkä ja millaisissa kulttuureissa elävät ihmiset harjoittavat filosofiaa?
4. Miksi filosofiaa harjoitetaan?
5. Onko filosofiasta yhteiskunnallista hyötyä?
6. Onko filosofia tiede?
7. Mitä eroja filosofialla ja muilla tieteillä on?
8. Miten filosofia on historiallisesti syntynyt?
9. Kuka oli ensimmäinen tunnettu filosofi?
10. Mistä asioista varhainen filosofia oli kiinnostunut ja mitä asioita se käsitteli?
11. Keitä olivat sofistit ja millaista oli heidän toimintansa?
12. Millä tavalla Sokrates tahtoi erottautua sofisteista?
13. Millainen on Sokrateen filosofinen menetelmä?
14. Mikä oli Akatemia?
15. Mitä Platon tavoitteli filosofiassaan?
16. Mitä asioita Aristoteles käsitteli filosofiassaan?
17. Mitä on ontologia?
18. Mitä on metafysiikka?
19. Mitä on epistemologia?
20. Mitä on logiikka?
21. Mitä mielen filosofia tutkii?
22. Mitä etiikka tutkii?
23. Mitä feministinen filosofia väittää?
24. Millaisia filosofisia koulukuntia on?
25. Mikä on Platonin mukaan todella olevaa?
26. Selosta Platonin luolavertaus.
27. Miten Aristoteles arvostelee Platonia?
28 . Mikä on entiteetti?
29. Onko sielu aivot?
30. Millaisia materialismin muotoja on?
31. Klassinen tiedonmääritelmä?
32. Miten tieto ja informaatio eroavat toisistaan?
33. Millaisia teorioita totuudesta on?
34. Mitä Descartes tarkoitti lauseella cogito, ergo sum
35. Mitä tarkoittaa a priori ja a posteriori –tieto?
36. Rationaalinen tiedon hankinta?
37. Empiriinen tiedon hankinta?
38. Miten ihminen saa tietoa maailmasta Immanuel Kantin mukaan?
39. Millaisia hyvän lajeja on olemassa?
40. Mitä etiikka tutkii?
41. Hyve-etiikka?
42. Sopimusetiikka?
43. Velvollisuusetiikka?
44. Seurausetiikka?
45. Mitä arvot ovat?
46. Mitä normit ovat?

8 kommenttia:

Homo Garrulus kirjoitti...

Haluatko vastauksia?

a-kh kirjoitti...

Kun vitskaan ja kutskaan vastaa ei, niin se on siinä. Saivarteleminen on kyllä hyvää aivovoimistelua ja ohjaa loogiseen argumentointiin.

Kapinaliitto kirjoitti...

Ehdotan, että blogin kirjoittaja itse rustaa esseen kysymykseen 30.

dudivie kirjoitti...

tuo kakskyt yhdeksan häiritsee. materialismin muoodot
muodokas nainen

jarvelainen kirjoitti...

Ad omnia
Ope ope! Materialismi, jonka Demokritos ja Leukippos muotoilivat esittää, että on vain atomeita ja pyörreliike. Aristoteles sitten sanoi, että näiden mielestä kaiken alkuperusta (arkhe) on maa ja tämä on ainoa epäkiinnostava näkemys vaihtoehdoista, joiden mukaisesti alkuperuste on tuli, ilma tai vesi tai nämä kaikki yhdessä (Embedokles sekä voimat viha ja rakkaus). Nykyisin materialismia ovat esimerkiksi emergentti materialismi, reduktiivinen materialismi ja eliminatiivinen materialismi.

dudivie kirjoitti...

taitaa tosiaa olla

Rauno Rasanen kirjoitti...

Koskaan ei ole liian myöhäistä saada erinomaisia tietoja filosofiasta - jopa kaksi kertaa elämässään.

http://actuspurunen.blogspot.com/2008/10/ajattelemattomia-vastauksia-filosofian.html

mattitaneli kirjoitti...

Hei hyvä Petri et al.,


Kiitos kysymyksistä.
Näitä on hyvä myös ryhmitellä.
Tarkoitan eettiset kysymykset,
tieto-opilliset, metafyysiset,
yhteiskuntafilosofiset, tieteenfilosofiset, esteettiset,
loogiset
etc. Tietenkin niin teetkin, mutta
totesin sen, vaikka sitten sen jälkeen huomataan, että monesti ne moninaisin tavoin liittyvät toisiinsa. Yksi pieni esimerkki: totuus on
hyvyyttä ja kauneutta, hyvyys on
totuutta ja kauneutta, kauneus
on totutta ja hyvyyttä ad. infintum
tai ainakin lähes.

Voiko filosofiaa opettaa laisinkaan? Mitä on ylipäätään opettaminen? Näihin kysymyksiin
vastaaminen on koko elämän mittainen pohtimistehtävä.
Opettajaksi ei valmistuta, vaikka
saisikin lisenssin hoitaa opettajan virkaa.
Olen ollut opettaja "vasta" runsas 25 vuotta.


Ystävällisesti Matti