Kuten viljalti tunnettua, sotilas- ym. poliittisista kannanotoista pidättäytyminen on ollut henkilöni toiminnan keskeinen vaikutin.
En kuitenkaan malta olla rientämättä huudahtamaan, että Suomella ei ole syytä liittyä NATOon.
Viestintäkeskukseeni asennetun iGoogle-henkilökohtainen etusivusi -palvelun avulla annoin näet vastikään itseni tulla informoiduksi iltapäivälehden otsikosta, jonka mukaisesti Venäjän ja USA:n sotilasjohtajat tapasivat ensi kerran - Suomessa! Huudon merkki on tässä lainaus.
Suomen NATOon liittyminenhän on ollut hanke, jonka myötä mainittu tapaaminen voitaisiin aikaiseksi saada. Nyt keino on vanhentunut, koska tapaaminen sujuu ilman sitäkin.
Suuri Sattuma, Historian Kontingenssi, on laahautunut varjona ylitsemme ja jäsentänyt todellisuuden galaksien laajuuteen kaikkoavan ennustamattomuuden selittämättömäksi tapahtumain piiriksi.
Opimme jälleen kerran, oi jälleen kerran, että elämä onkin arvoitus, että se ei suju kuten parhaimmatkaan suunnitelmamme olettavat sen kulkeutuvan täällä minkä tähden alla.
tiistai 21. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Onpahan kirjoittamasi tapaista kieltä nautinnollista lukea. Miltei hukkuu sanoma huoliteltuun kieliasuun. :)
Tuohan oli hyvää peeärrää.
kylla se nyt vaan on natoon mentava. mutta toisaalta, asiat saattavat ehtia edellemme
Lähetä kommentti