Kirje Esko Valtaojalle

Hyvä veli!

Pidit äsken luennon Lapinlahden seurakunnan 150-vuotisjuhlan luentosarjassa. Väkeä oli paikalla parisensataa ja en pyynnöistäni huolimatta saanut puheenvuoroa. Näin en ollut tilaisuudessa vastaamassa ajatuksiisi siitä, että teologien pitäisi olla tilaisuudessa vastaamassa tähtitieteilijöiden puheenvuoroihin.

Riennän heti sanomaan, että olet erinomainen lavaesiintyjä: annat yleisöllesi viestin siitä, että olet kunnon veikko. Pidin luennossasi siitä, millä tavoin nykyaikainen tähtiede hahmottaa maaillmankaikkeutta. Kuvalliset esityksesi maailmankaikkeuden mittakaavasta ja ihmisen asemasta siinä olivat mestarin työtä.

Yhdyn mielihyvin näkemyksiisi siitä, että Jumalan mahdollisen olemisen paikat liittyvät alkuräjähdykseen, ihmisen tietoisuuden salaisuuteen ja kaiken selittämättömyyteen.

Samalla mielessäni on muutamia kriittisiä huomioita.

Kerroit vuonna 1998 tehdystä mielipidemittauksesta, jonka mukaisesti vain 7 % huipputiedemiehistä uskoo persoonallisen Jumalan olemassaoloon.

Teit tästä sen johtopäätöksen, että tiede ja uskonto ovat törmäyskurssilla.

Oliko vaihtoehtoja annettu?

Luulenpa, että jos kysymys olisi asetettu siten, että pidetäänkö Jumalan olemassaoloa mahdollisena, tuollaiset 70-80 % olisi vastannut myönteisesti.

Silloin he olisivat seuranneet omaa kantaasi. Kerrot, että olet agnostikko ja pystyt näkemään Jumalan mahdollisuuden alkuräjähdyksessä, tietoisuudessa ja olevaisen selittämättömyydessä.

Itse vastaan samalla tavalla. Entisenä teologian professorina ja kristillisen opiston rehtorina en näe tässä agnostismissa mitään ongelmallista.

Pikemminkin epäilen, että uskontojen jäsenistä ne, jotka vastaavat uskoon Jumalan olemassaolosta myönteisesti, ovat vähemmistö

Ero uskonnollisten ihmisten ja sinun välilläsi on lähinnä tämä. Pidät Jumalan olemassaoloa mahdollisena. Uskonnollisten ihmisten enemmistö ajattelee lähinnä näin. Pitää paikkansa, että Jumalan olemassaolo on tieteellisessä merkityksessä lähinnä mahdollista. Lisäksi on toivottavaa, että tämä uskomus pitäisi paikkansa.

Olit luennoimassa 150 vuotista juhlaansa viettävässä Lapinlahden seurakunnassa. Se on körttiseurakunta ja Iisalmen Sanomien suureksi harmiksi Suomen toiseksi suosituin paikkakunta. Papit ovat aina opettaneet: jos et osaa rukoilla, ikävöi. Jos et osaa ikävöidä, sairasta Herralle. Epäilyksesi ovat seurakunnan pappien opettamaa arkikamaa tässä seurakunnassa. Jonkun Swinburnen bayesilainen propabiliteettifundamentalismi on tästä niin kaukana kuin taivas on maasta.

Sitten hieman tiedettä.

Kerroit luennossasi suuren tarinan tieteen edistymisestä.

Lue nyt hyvä mies edes Sorabjin Time, creation, and the continuum, Peter Dronken History of 1200th century philosophy ja vaikkapa suomalaisten teologien Hurja luonto Abrahamista Einsteiniiin. Sieltä löydät evoluutioteorian, kaukoputken, luonnonlait sun muut. Edustamasi ajattelutapa on syvällisesti keskiaikainen ja sijoittuu vuosien 1100-1400 välille. Pimeä keskiaika merkitsee kansainvaellusten aikaa 600-800, joka aikakausi Suomessakin kunniatohtoroidun Peter Brownin mukaan on tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta valoisa.

Kerroit luennossasi, että keskiajalla oli kaiken maailman astrologisia uskomuksia.

Hölynpölyä!

Jo 300-luvun lopulla Augustinus lausui, että jos kaksoset syntyvät, heidän elämänsä on erilaista, vaikka tähdet osoittaisivat mitä.

Jos keskiajan kansanuskomuksia ja vallanpitäjän näkemyksiä pitää verrata johonkin, oikea vertauskohde ovat nykyajan kansanuskomukset ja vallanpitäjän näkemykset. Tämä on mielestäni reilua. Vertailukohteeksi asettuu se maailma, jonka näemme ohjelmasarjassa Big Brother. Tieteen ja uskon näkökulmasta olisi hedelmällistä verrata keskiajan tieteen ja nykyajan tieteen uskomuksia toisiinsa. Mitä kertoo nykyajan tieteestä, että se ei uskalla kohdata keskiajan tieteen näkemyksiä vaan että se naureskelee keskiajan kansanuskomuksille?

Luentosarjamme ensimmäinen osa, professori Taneli Kukkosen luento, koski antiikin ja keskiajan kosmologiaa. Aihepiiri on yksi suomalaisen tieteen kansainvälisistä huipuista. Se on avannut tieteen näkökulman keskiaikaan ja osoittanut, että olemme vanhempia kuin luulemme. Kukkosen luennon takia keskiaikaa koskevaa kuvaustasi jouduttiin seuraamaan huuli pyöreänä.

Ainoa asianmukainen tapa on edetä niin, että verrataan keskiajan tieteen ja nykyajan tieteen katsomuksia toisiinsa.

Voisinhan minäkin kertoa, että 2000-luvulla eläneet ihmiset uskoivat maapallon ulkopuoliseen elämään. Kollegasi Enqvist raportoi tällaisesta uskosta teoksessaan Tyhjästä syntynyt. Samat tyypit esittävät, että evoluutio on sattumien sarja, jolla ei ole teleologiaa. Tämä sattumien sarja todellako esiintyy jossakin muuallakin? Joko evoluutioteorian tieteellinen tulkinta on virheellinen tai sitten on olemassa Sattuma Number One, joka saattaa saman sattumasarjan voimaan kaikkialla.

Tai voisin kertoa tämän. Hawking esitteli paaville alkuräjähdysteorian. Paavi innostui suuresti, koska ajatteli, että Jumala on pistänyt alkuräjähdyksen liikkeelle. Hawking suivaantui ateistina asiasta ja alkoi laskea maailmankaikkeutta, jossa ei ole alkuräjähdystä.

Tervetuloa keskustelemaan teologien kanssa! Teologien kysymykset sinulle koskevat Hilbertin todistusteoriaa, Gödelin lauseita, havaintojen teoriapitoisuutta ja kokonaisteorian ongelmia sekä tieteenteoriassa tapahtunutta siirtymistä tieteellisestä realismista kriittiseen tieteelliseen realismiin, jonka mukaisesti polleat lausunnot maailmankaikkeuden tietämisestä ovat ongelmallisia.

Lausun vielä sydämellisen kiitoksen erittäin hienosta luennostasi sekä uskontoon liittyvistä aroista luonnehdinnoistasi, joihin minun on helppo yhtyä.

Kerroit, että suunnittelet emerituspiispa Pihkalan kanssa uutta keskustelukirjaa ja että toivot vinkkejä sen aihepiiriksi. Lähetän tämän sähköpostina Pihkalalle, jotta pääsette alkuun.