Mainitkaa maasta edes yksi toinen timpurin suunnittelema täysfunkisrakennus, lausui Kemppinen blogissaan, jossa hän kirjoitti äitinsä taataksi kutsutusta isästä.
No ei timpurin, mutta koristemaalarin suunnittelemia täysfunkisrakennuksia Suomessa on useitakin. Häntäkin sanottiin Taataksi.
Muun muassa Malmin lentokenttäpaviljonki on yksi hänen töistään. Äiti vielä muistaa ne hopeat, jotka ostivat arkkitehtitoimiston maksamasta palkkiosta.
En tuntenut Taataa, joka oli siis äitini isä ja kuoli jo 1950-luvulla.
Hän oli syntynyt Viipurissa, mutta suku oli Sääksmäeltä. Ja nimi oli: O. J. Ermala.
Taata kävi Viipurin piirustuskoulun, kuten kaikki hänen sisarensa, siirtyi Helsinkiin 20-luvulla ansion toivossa ja pääsi piirtäjäksi rakennushallitukseen.
Salme Setälän muistelmissa on Taatasta juttuja. Siellä hän esiintyy nimellä Lykky.
Salme Setälä kertoo, että nopeasti piirtävälle hyväviivaiselle Lykylle annettiin aikaa myöden enemmän suunnittelutöitä, joista monet menivät toisten nimiin, kuten Mannerheimintien loppupää. Malmin lentokentän piirtämisen lisäksi tärkeitä menestymisiä olivat kahteen otteeseen voitettu Helsingin olympiastadionin suunnittelukilpailu. Työtä ei voitu kuitenkaan antaa Lykylle, koska hän ei ollut "nimi". Kanta kerrottiin sujuvalla ruotsinkielellä.
30-luvulla Taata Salme Setälän mukaan voitti useita SAFA:n kilpailuja, minkä seurauksena sääntöihin tehtiin muutos, jonka mukaan ei-arkkitehdit eivät saa osallistua SAFA:n kilpailuihin. Sodan jälkeen presidentti Paasikivi myönsi Taatalle kuitenkin arkkitehdin arvonimen, joka kai on ainoa laatuaan Suomessa taiteilijalle myönnetty.
Kun myöhemmin on sukulaisia korkeakoulun arkkitehtiosastolta valmistunut, on ollut tapana, että SAFAan ei liitytä.
Taata toimi sodan jälkeen Kemin kaupunginarkkitehtina. Kaupunkisuunnittelun töitä olisi tarjottu ainakin Perun Limasta ja Etelä-Afrikan Johannesburgista, muistaakseni jostakin Kanadastakin, mutta Taata ei kielitaidottomana miehenä uskaltautunut matkaan.
Suomussalmen kirkonkylän kirkko on taatan käsialaa kuten myös Keminmaalla oleva, nykyisin ministeri Väyrysen Pohjantähtiopiston päärakennus. Täyttä funkkista. Joten kyllä pystyn mainitsemaan Kemppiselle esimerkin jos toisenkin.
No ei timpurin, mutta koristemaalarin suunnittelemia täysfunkisrakennuksia Suomessa on useitakin. Häntäkin sanottiin Taataksi.
Muun muassa Malmin lentokenttäpaviljonki on yksi hänen töistään. Äiti vielä muistaa ne hopeat, jotka ostivat arkkitehtitoimiston maksamasta palkkiosta.
En tuntenut Taataa, joka oli siis äitini isä ja kuoli jo 1950-luvulla.
Hän oli syntynyt Viipurissa, mutta suku oli Sääksmäeltä. Ja nimi oli: O. J. Ermala.
Taata kävi Viipurin piirustuskoulun, kuten kaikki hänen sisarensa, siirtyi Helsinkiin 20-luvulla ansion toivossa ja pääsi piirtäjäksi rakennushallitukseen.
Salme Setälän muistelmissa on Taatasta juttuja. Siellä hän esiintyy nimellä Lykky.
Salme Setälä kertoo, että nopeasti piirtävälle hyväviivaiselle Lykylle annettiin aikaa myöden enemmän suunnittelutöitä, joista monet menivät toisten nimiin, kuten Mannerheimintien loppupää. Malmin lentokentän piirtämisen lisäksi tärkeitä menestymisiä olivat kahteen otteeseen voitettu Helsingin olympiastadionin suunnittelukilpailu. Työtä ei voitu kuitenkaan antaa Lykylle, koska hän ei ollut "nimi". Kanta kerrottiin sujuvalla ruotsinkielellä.
30-luvulla Taata Salme Setälän mukaan voitti useita SAFA:n kilpailuja, minkä seurauksena sääntöihin tehtiin muutos, jonka mukaan ei-arkkitehdit eivät saa osallistua SAFA:n kilpailuihin. Sodan jälkeen presidentti Paasikivi myönsi Taatalle kuitenkin arkkitehdin arvonimen, joka kai on ainoa laatuaan Suomessa taiteilijalle myönnetty.
Kun myöhemmin on sukulaisia korkeakoulun arkkitehtiosastolta valmistunut, on ollut tapana, että SAFAan ei liitytä.
Taata toimi sodan jälkeen Kemin kaupunginarkkitehtina. Kaupunkisuunnittelun töitä olisi tarjottu ainakin Perun Limasta ja Etelä-Afrikan Johannesburgista, muistaakseni jostakin Kanadastakin, mutta Taata ei kielitaidottomana miehenä uskaltautunut matkaan.
Suomussalmen kirkonkylän kirkko on taatan käsialaa kuten myös Keminmaalla oleva, nykyisin ministeri Väyrysen Pohjantähtiopiston päärakennus. Täyttä funkkista. Joten kyllä pystyn mainitsemaan Kemppiselle esimerkin jos toisenkin.
3 kommenttia:
Hyvä kuva Pohjantähden lipasta. Malmin lentoaseman matkustajapaviljonki on arkkitehtoninen helmi.
A-K.H
Puijon punainen retkeilymajakin on muuten Taatan.
Aisan yli hyppiminen on siitä mielenkiintoista, että se vaatii tekijältään itse asiassa paljon enemmän kuin mitä työtehtävä vaatii koulutetulta työntekijältä. Arvostan paljon aisan yli hyppimistä. Nuorena aikuisena tulin tehneeksi useampiakin sellaisia töitä, joihin olisi periaatteessa vaadittu usean vuoden koulutus. Nykyään sellainen on pyritty kitkemään, ja sillä on myös valitettavat puolensa.
Lähetä kommentti