Kesä ja syksy sen todistavat: kaikki on vettä.
Vaikka ei Thales ihan niin ajatellut, vai ajatteliko?
Kaiken voidaan väittää olevan vettä, mikäli oletetaan, että on olemassa yksi alkuperuste (arkhe), jolla todellisuus on selitettävissä ja käsitettävissä.
Oletus on keskeisempi filosofinen innovaatio kuin väite.
Aristoteleen mukaan rationaalinen rekonstruktio voidaan suorittaa siten, että esitetään ajattelijan ajatelleen siten kuin hänen olisi ollut mahdollista ajatella, mikäli olisi ajatellut hieman pidemmälle.
Ei ole historiallista evidenssiä sille, että Thales olisi väittänyt, että todellisuus on käsitettävissä ja selitettävissä ja että asia perustuu yhteen prinsiippiin. Lähteet sisältävät vain väitteen: kaikki on vettä.
Mutta on vihjeitä siitä, että hän oli hajulla ajattelunsa oletuksista.
Diogenes Laertios kertoo, että Thales oli menestyvä liikemies. Hän ennusti sadon, monopolisoi Miletoksen öljyruukut ja teki tilin. Tämän jälkeen hän esitti, ettei ollut oliiviöljybisneksestä tuon taivaallista kiinnostunut. Sen sijaan hän sanoi ryhtyneensä puuhaan osoittaakseen, että järkeään käyttämällä pärjää paremmin kuin bisnestä harjoittamalla.
Taneli Kukkonen kertoi eilen luennossaan Thaleksen kohentaneen tulta ja sanoneen: tulkaa tänne, täälläkin on kaikki jumaluutta.
Sellainenkin ajattelu tukee tässä esitettyä tulkintaa, jonka mukaisesti teorian todellisuuden invarianteista piirteistä loihti Thales, viimeinen seitsemästä viisaasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Minä vain ajattelen Baccusta: telos stränder. Muna = kana katsos. Kausaliteettiä ei ole kun on luomassa ja vain esittäjistä tulee lopulta kivi.
Lähteet kertovat Herakleitoksen pitäneen tulta kaiken alkuaineena, johon kaikki palaa, jotta kiertokulku jatkuisi. Hän sanoi myös, että kaikki virtaa. Hänkin oli vahvasti hajulla.
Olinko muuten edellisen päreesi urnon suhteen mitenkään oikeassa? En haluaisi jäädä tietämättömyyden verhon taakse.
Panta rei: allting flyter. Ei voi kahdesti astua samaan jokeen. Herakleitosta sanottiin muistaakseni myös "den dunkle" eli synkkä. Oliko?
Mutta Thales on jäänyt lukematta. Sen sijaan Teloksen rannat ovat (omien ajatusteni takia) nyt kiinnostava: miten ranta voi todella tuntua kuin tiedon raja - vaan ei sitä sitten olekaan. Mutta kun metakapitalismi rakentaa ns. peiton alla omia pitkän tähtäimen pussituksia, tarkoitusperiä jne ja ihmisiä ei opeteta näissä niin tavallinen ihminen kadottaa lopulta suunnistukseen tarvittavat tärkeät intuitiot.
Miksi sellaista sallitaan? Politikkomme ei siis ymmärrä tuon taivaasta mitään, mitä tapahtuu ihan politiikan ulkopuolella ja jos esteitä tulee vääntävät väkisin jonkun lain, jotta voisivat sitten edetä kohti omia (sairaita) strategioita. Mutta ei sovi sitten Herakleitoksen lailla ajatteluun; tulee jokunen tämmöinen kun minä ja kysyy oikeat kysymykset ja romuttaa vuosien ja vuosien ajattelut miten sotaa piti aloittaa silloin ja silloin, miten rahat piti siirtää sinne ja sinne, miten tilanteet lavastettaisiin sinne ja sinne jne ja poikien lapselliset leikit menivätkin roskiin.
Ja sen sijaan suunnitellaan sitten ulkoavaruuden jekkuja? Jotta jotain saisi hämmästellä edes.
H.G
Jännä, jos Herakleitos ruotsiksi synkkä. Suomeksi hän on hämärä.
Dunkel on ehkä hämärä, ei noussut minulle ns. käännöksenä ensimmäisenä. Synkkä on silti konnotaationa dunkel-sanalle yhtä hyvä: vähän tumma eli hämärä; painava, epäselvä, hidaskin. Det dunkelt sagda är det dunkelt tänkta, sanotaan.
Mitäs se onkaan saksaksi? Taitaa tulla sieltä kuten saksaksi sanotaan "danke" joka tulee ich dänken, ajattelen: kun toista ajattelee se on toista kiittämistä.
Ruotsiksi sanotaan tack joka ei viittaa mihinkään mielestäni ja suomeksi kiitos eli ei myöskään.
Mutta saksalainen ajattelee ja se on jo sama kuin kiitollisuus.
en ole vetta nahnyt
ennen kuin taalla etelassa on tulta
Hämärrää on kylla kaikkialla tää
Harmaa
tekee vaikutuksen aamuisin
ja illalla, pelkka konn
a
JÄNNITTÄ-vä-ä, kun kaikki tapahtuu ensimmaista
kertaa
Lähetä kommentti