Noteeraan kahden teoksen ilmestymisen, joista ensimmäinen on kätsä kooste ja jälkimmäinen Tapaus.
Keskiajan filosofian esipuheessa mainitaan ohimennen, että se on myös professori Reijo Työrinojan juhlakirja. Kirjan kirjoittajat ovat lähinnä entisiä systemaattisen teologian laitoksen jatko-opiskelijoita, jotka ovat päätyneet nyttemmin dosenteiksi samalle laitokselle ja työskentelevät Simo Knuuttilan huippuyksikössä tutkijoina.
Teoksessa on kiinnitetty poikkeuksellisen paljon huomiota kielellisen esittämisen editoimiseen ja se on sangen helppolukuinen. Aluksi lyhyehköissä artikkeleissa esitellään keskiajan filosofian vaiheet Augustinuksesta ja Boethiuksesta sydänkeskiajan aristotelismin kautta myöhäiskeskiaikaan. Tämän jälkeen esitellään erityisteemoja, kuten logiikka ja mielen filosofia. Kirjan loppupuolella on johdantoja kuten kirjoitus keskiajan tekstilähteisiin sekä arvio keskiajan filosofian annista nykyiselle filosofialle.
Teos on hieman suppea, mutta erittäin käyttökelpoinen ja luotettava johdatus ajanjaksoon, jonka filosofia oli pitkään pimennossa asennesyistä. Erityisesti Mikko Yrjönsuuren artikkeli keskiajan logiikasta osoittaa, että kyseessä on myöhäisemmän filosofian kannalta ratkaiseva ajanjakso, jossa logiikan ja maailman rakenteen sekä kielen ja mielen nykyisinkin ajankohtaiset kysymykset saivat teoreettisen perustansa.
Kirjan yksi lähtökohta on tutkimustulokseksi katsottava näkemys, jonka mukaan uusi aika alkaa 1100-1300-luvuilla eli huomattavasti aikaisemmin kuin poliittisessa historiassa. Keskiajan ihmiset olivat siis modernimpia kuin vanhempi filosofianhistoria väitti.
Tapaus on Matti Myllykosken suomentama Justinos Marttyyrin keskeiset kirjoitukset. 200-luku muodostaa erittäin kiinnostavan vaiheen ennen varsinaisen kristillisen teologian syntymistä Aleksandriassa ja kappadokialaisten isien kirjoituksissa. Sitä on hieman vähemmän tutkittu, mutta viime vuosina siihen kohdistunut huomio on lisääntynyt paljon.
Tunnetuin tuon ajanjakson teologeista on Justinos Marttyyri, jonka ns. logoskristologia yhdistää kristinuskon ajalle sittemmin standardilla tavalla kristinuskoa edeltäneisiin katsomuksiin. Justinos ajatteli, että Kristus on todellinen logos, jonka siemeniä kohdataan kaikkialla siellä, missä ihmismieli on käsittänyt totuutta.
On erittäin ilahduttavaa, että Justinos Marttyyrin kirjoitukset on saatettu suomenkielelle johdannoin ja selityksin varustettuna. Kyseessä ei ole ainoastaan taivaan avautuminen teologian opiskelijoille vaan kaikille kulttuurimme varhaisvaiheista kiinnostuneille lukijoille.
Keskiajan filosofian esipuheessa mainitaan ohimennen, että se on myös professori Reijo Työrinojan juhlakirja. Kirjan kirjoittajat ovat lähinnä entisiä systemaattisen teologian laitoksen jatko-opiskelijoita, jotka ovat päätyneet nyttemmin dosenteiksi samalle laitokselle ja työskentelevät Simo Knuuttilan huippuyksikössä tutkijoina.
Teoksessa on kiinnitetty poikkeuksellisen paljon huomiota kielellisen esittämisen editoimiseen ja se on sangen helppolukuinen. Aluksi lyhyehköissä artikkeleissa esitellään keskiajan filosofian vaiheet Augustinuksesta ja Boethiuksesta sydänkeskiajan aristotelismin kautta myöhäiskeskiaikaan. Tämän jälkeen esitellään erityisteemoja, kuten logiikka ja mielen filosofia. Kirjan loppupuolella on johdantoja kuten kirjoitus keskiajan tekstilähteisiin sekä arvio keskiajan filosofian annista nykyiselle filosofialle.
Teos on hieman suppea, mutta erittäin käyttökelpoinen ja luotettava johdatus ajanjaksoon, jonka filosofia oli pitkään pimennossa asennesyistä. Erityisesti Mikko Yrjönsuuren artikkeli keskiajan logiikasta osoittaa, että kyseessä on myöhäisemmän filosofian kannalta ratkaiseva ajanjakso, jossa logiikan ja maailman rakenteen sekä kielen ja mielen nykyisinkin ajankohtaiset kysymykset saivat teoreettisen perustansa.
Kirjan yksi lähtökohta on tutkimustulokseksi katsottava näkemys, jonka mukaan uusi aika alkaa 1100-1300-luvuilla eli huomattavasti aikaisemmin kuin poliittisessa historiassa. Keskiajan ihmiset olivat siis modernimpia kuin vanhempi filosofianhistoria väitti.
Tapaus on Matti Myllykosken suomentama Justinos Marttyyrin keskeiset kirjoitukset. 200-luku muodostaa erittäin kiinnostavan vaiheen ennen varsinaisen kristillisen teologian syntymistä Aleksandriassa ja kappadokialaisten isien kirjoituksissa. Sitä on hieman vähemmän tutkittu, mutta viime vuosina siihen kohdistunut huomio on lisääntynyt paljon.
Tunnetuin tuon ajanjakson teologeista on Justinos Marttyyri, jonka ns. logoskristologia yhdistää kristinuskon ajalle sittemmin standardilla tavalla kristinuskoa edeltäneisiin katsomuksiin. Justinos ajatteli, että Kristus on todellinen logos, jonka siemeniä kohdataan kaikkialla siellä, missä ihmismieli on käsittänyt totuutta.
On erittäin ilahduttavaa, että Justinos Marttyyrin kirjoitukset on saatettu suomenkielelle johdannoin ja selityksin varustettuna. Kyseessä ei ole ainoastaan taivaan avautuminen teologian opiskelijoille vaan kaikille kulttuurimme varhaisvaiheista kiinnostuneille lukijoille.
1 kommentti:
Lähetä tieto Helsingin Yliopistoon ja vaikkapa kasvatustieteeseen.
Lähetä kommentti