lauantai 13. syyskuuta 2008

Vauhdin hurmaa


Kyllä, herra, katson, että asia hoituu välittömästi, lausuu koppalakkipäinen vahtimestari. Toivon sydämestäni, että olette tyytyväinen liikkeemme palveluihin, onko vielä jotakin, jota voimme tehdä eteenne, lausuu neuvotteluhuoneen oven takanaan sulkeva toimitusjohtaja.
Toivottavasti tarjoilumme antimet tyydyttivät kulinaarisia aistejanne, oi sire.


Odotan jo näitä kohtaamisia. Perusteeni on seuraava.


Vaihdoin eilen 12 vuotta vanhan valtakunnanjohtaja Adolf Hitlerin aloitteesta tuotantoon saatetun kansankärryn perillisen 18 vuotta vanhaan herrojen Mercedes ja Benz suunnittelemaan luxusvälineeseen. Tai tein sopimuksen, saan pelin tiistaina.


Maalit olivat kunnossa, pohja reiätön ja ruosteeton eikä mittarissakaan ollut kuin kolmasosa siitä lukemasta, johon nämä autot yltävät. Opin, että se mersun moottorin kodikas naksutus, jonka kuulemme, mikäli otamme pirssin eli siis taksin, johtuu siitä, että moottorissa ei ole jakohihnaa vaan ketju.


Kaameata, kaameata, saattaa nyt joku huudahtaa. Teologi, mukamas luontoihminen ja nöyryyden saarnaaja hankkii riistäjäluokan auton ja tuhoaa luontoa.


Vaikka niin ei huudahdettaisikaan, tuollaiseen ajatukseen liittyvä kiusaus kävi kyllä yhtenä motiivina hankinnan tapahtuessa. Kun 25 vuotta sitten maksoin tukimaksuja Greenpeacelle ja pelkäsin maailmanloppua, naurettiin, että 25 vuoden päästä olet keskiluokkainen kuluttajaporvari. Juuri tuolle naurulle vietin juhlaa jossakin limbisen järjestelmän kerrostumassa.


Pidän mukavuudesta, että auto kulkee maantiellä kuin laiva. Se liittyy niin sanottuun liikenneturvallisuuteenkin. Volkkari Golf on kyllä tässä asiassa hyvä. Sen kori on monella tapaa turvasuojattu ja sen ajaminen on vakaata. Mutta kun Golfilla on mittarissa yli 300 000, herää kysymys, kuinka kauan tällä enää ajaa. Ehkä olisi mennyt vielä 100 000, hieman enemmänkin, mutta joka tapauksessa lähivuosina edessä olisi oilut kulkupelin hankinta edessä.


Uudet kulkupelit maksavat 15 000 - ??? ??? euroa. Pitäisi ostaa vähäkulutuksinen, mieluummin diesel kuin bensakäyttöinen, mutta tuollaiset summat tuossa ovat paljon rahaa.


Sattui silmään tämä mersu, jonka väitetään kuluttavan 6 litraa dieseliä satasella. Volkkari Golf vie keskimäärin 8-9 litraa satasella bensaa. Mersulla ajan parhaimmassa tapauksessa 10-15 vuotta.


Vanha mersu, kierrätyksenä ostettu, on mielestäni ympäristöystävällisempi ratkaisu kuin uuden auton hankinta. Sekään ei minua haittaa, että se on kaunis auto.


Ongelma on autoilu sinänsä. Siihen liittyy tämä paradoksi. Entisenä ympäristöhörhönä olen hakeutunut maaseudulle asumaan. Julkista liikennettä on, mutta ei samassa merkityksessä kuin taajamissa. Sääolosuhteet eivät oikein mahdollista silkkaa mopoilua. Työhön liittyy tehtäviä, jotka edellyttävät autoilua, joko taksia tai oman pirssin pitämistä.


Se voi olla sillä tavalla, että luonnon puolustaminen on mahdollista sulkemalla ihmiset pilvenpiirtäjiin pienelle alueelle. Niin sanottu inhimillinen elämä tuottaa välttämättä jonkinlaisen määrän luonnon kuormitusta. Tämä on luonnonpuolustajan ikävänmallisimpia paradokseja.

11 kommenttia:

Juhana Harju kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Juhana Harju kirjoitti...

Matti Vanhanen ideoi suomalaisille asumismallia, jossa ihmiset asuisivat pienissä, ympäriinsä sirotelluissa puutarhakaupungeissa ja kävisivät töissä lähietäisyydellä. Hänen idyllisessä visiossaan on unohdettu, että nykyinen yhteiskunta perustuu syvään työnjakoon, joka melkein vääjäämättä merkitsee pitkiä työmatkoja, koska pienissä taajamissa ei ole riittävästi väestöpohjaa työllistämään erikoistuneissa ammateissa toimivia henkilöitä. Sinänsä on sääli, että idyllistinen asumismalli on niin vaikeasti toteutettavissa.

a-kh kirjoitti...

Jouduttuaan lunastuskuntoon pääsevät mersut mersujen taivaaseen.

styrvainen kirjoitti...

Tietääkseni Mercedes oli herra Bentzin tyttären nimi.

Kaupungeissa asuminen on keskimäärin ekologisinta. Voittehan tuon eklogisen hurjastelun kompensoimiseksi käydä yksityistä päästökauppaa: maksaa metsänistuksista tai sademetsien suojelusta - ja/tai jättää lihat ja juustot syömättä?

Anonyymi kirjoitti...

onnea mersumiehelle!

mitä autosuhteeseen oikein liittyy? suhde se nimittäin on, turha kieltää - ei tietenkään samanlainen kuin ihmissuhteet, mutta jotain persoonallisuuteen ja itsensä ilmaisemiseen kuuluvaa siihen sisältyy.

isällä oli kaikkein tyylikkäin koskaan tehty, suomessa harvinainen vuoden 1951 mersu 300. siinä oli kapea ja jäntevä keula, mutta matala ja tyylikäs sekä sivuille että alas kaareutuva tuulilasi. ikkunoiden pienoja tuskin havaitsi. lokasuojat olivat pikkuauton mittaisia ja auton takapää tuntui sijaitsevan toisessa maakunnassa. sen pölykapselin hinnalla olisi saanut konelasta ihan hyvän ladan.

omalla autolla pitää ottaa kantaa. tietysti tämä heijastuu kulkuneuvoihin. minulla on menossa kymmenes farmari-opel. olen rakentanut autoni ympärille noin puolet elämänfilosofiastani. itse asiassa tämä saippualaatikolta näyttävä auto ei ole hassumpi ajettava. ja mikä tärkeintä, se suorittaa velvollisuutensa myös tilapäisenä yöpymispaikkana.

joku autoilija laski että jos hän olisi pitäytynyt yksinkertaisissa, mielihyvää tavoittelemattomissa, loppuun asti hyödynnetyissä autoratkaisuissa, eli jos hän olisi vaikkapa pysynyt samassa edullisessa pikkuautomerkissä kaiken aikaa, hän olisi tuon auton LISÄKSI voinut käyttämällään rahalla tehdä joka vuosi 40 vuoden ajan 20 junamatkaa edestakaisin kesämökille sekä 200 taksimatkaa kaupungissa.

autoa ostettaessa tähdätään pitkään käyttöikään ja edulliseen lopputulokseen, mutta auton arvo romahtaa välittömästi kun auto ajetaan kaupasta ulos. eikä halpoja kilometrejä ole - tai tietysti on, mutta ne ajatetaan julkisilla kulkuneuvoilla.

jarvelainen kirjoitti...

Haa styrvainen, taas opin uutta. Wikipedia kertoo, että Mercedes oli Benzin itävaltalaisen tuttavan Emil Jellinekin tyttären nimi. Tarkoittaa arvostettavuutta ja vihkeyttä - nimenä sanonma.

jarvelainen kirjoitti...

Juhana Harju
Tuota tarkoitin.

A-K.H
Ne todellakin ovat ikuisia.

jarvelainen kirjoitti...

Meri
Joku suhde, jota lähipiiri tuntuu miettivän, autoon liittyy.
Pitäisiköhän tälle tapaukselle, so. autolle, antaa nimi? Olisiko se naisen nimi, miehen? Preferoin naisen nimeä, mutta en tiedä vielä, mikä se olisi.

a-kh kirjoitti...

Autoja ja purjeveneitä sanotaan kaunottariksi, ja kaunottarilla niitä myydään ja kaunottariksi ne nimetään. Mercedes on hyvä nimi mersulle.

Juhana Harju kirjoitti...

Ehdottaisin Sarahia. Olisi mukavaa kun voisi aina auton käynnistäessään kuvitella Sarah Palinin tarjoavan palvelualttiisti kyydin. Blondin värikin sopisi.

Anonyymi kirjoitti...

petri, salla, kalevi, juhana

auton personoinnilla on puolensa. on jotenkin luontevampaa sietää auton mahdollisia vikoja sarahin kuin hengettömän peltikasan taholta.

miten olisi felicia? liselott? ellinoora? miriam? janette? tai ihan proosallisesti aapo, keijo, eikka tai tauno?