Kauhistuneet lukijat huomasivat vanhuus-tekstistäni, että pistelin vallan kaameita väärin suomalaisen yhteiskunnan pyhästä lehmästä, elinikäisestä oppimisesta. Sehän on oikeasti 1920-luvulla englantilaisessa koulutuspolitiikassa luotu idea, jonka Unesco otti pääopikseen 1950-luvulta lähtien. Kuinka ihanaa: opiskelemme ja kehitymme koko elämämme ja siinä sivussa kehitysmaatkin nousevat ja niinpoispäin.
Tietoni asiasta ovat väärästä lähteestä, joka on Matti Saaren teos Kari Kairamo. Kohtalona Nokia, Gummerus 2000. Kannattaa lukea, tämä teos tästä, joka sanoi: on juostava, jotta pysyisi paikallaan. Tästä miehestä, joka on körttipappien joukosta N.K. Malmbergin Yli-Härmässä 1850-luvun alussa saaman veljien tuomion yhteydessä luikkineen Alfred Kihlmanin suora jälkeläinen. Alfred, joka oli aika velikulta sekä valtiopäivillä että teollisuudessa toi Suomeen myös niin sanotun beckiläisyyden, jonka mukaan taikasana on Raamattu, Raamattu ja Raamattu. Tämä näkemys oli vallitseva Suomen teologisessa koulutuksessa aina 1960-luvulle asti ja sen viimeinen edustaja oli dogmatiikan professori Osmo Tiililä, joka erosi luterilaisesta kirkosta sen maallistumisen takia. Kun Tiililä kirkosta eroamisensa jälkeen hieman polleana kyseli seuraajaltaan Teinoselta, että mitäs sanot, totesi Teinonen: Itse olet opettanut että extra ecclesiam nulla salus, kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta!
Kairamo kuului muun muassa eurooppalaisten teollisuusjohtajien aatelistoon, joka käytti nimeä European Round Table. Järjestön julkaisemassa teoksessa Education for life hän kirjoitti: "Ammattitaitoinen ja hyvin koulutettu henkilökunta on menestyksen pääedellytys...koulutus on Euroopan kilpailukyvyn strateginen avain. Uusiutuminen vaatii pitkäjännitteisiä panostuksia uusiin markkina-alueisiin, uusiin tuotteisiin, teknologiaan ja ennen kaikkea henkisten voimavarojen sekä organisaation toimintatapojen kehittämiseen. Toimintamallien tehostamisessa on tietotekniikalla tärkeä rooli." (Saari, ss. 128-129).
Brüggessa, European Collegessa Kairamo puhui 1. 7. 1988 näin: "Kulutuselektroniikassa tuotteiden tekninen puoliintumisikä on korkeintaan pari-kolme vuotta. Ihmisten, jotka suunnittelevat ja valmistavat näitä tuotteita, pitäisi uusia osaamisensa vähintään samassa tahdissa kuin tuotteet teknistyvät....Lifelong Learning (koko elämän kestävä oppiminen) on tämän päivän tunnussana. Sen käytännön toteutuminen vaatii toimintamallien muuttamista. Se vaatii myös meitä yksilöiltä entistä suurempaa aloitteellisuutta ja kouluttautumishalukkuutta. Meillä kullakin on vastuu omasta kilpailukyvystämme ja omasta kehityksestämme." (Saari, s. 177).
Että sen pituinen. Education, education, education.
Päivän uutinen on, että puolet saksalaisista ei tahdo ostaa enää Nokian kännyköitä tuotannon siirtämisen pois takia. Sosiaalista internationatsionaalia järjestetään nyt globalisaation opein eli seurataan sitä, mitä teollisuus ja liike-elämä ovat tehneet jo kauan. Kemijärven tehtaan operaatioita ei yht'äkkiä kommentoikaan muutama jänghäjoonas vaan järjestö, jossa on 10 miljoonaa jäsentä. Aseena on kulutus: ei osteta!
Ammattiyhdistysliikkeen kansainvälistyminen ja tämän volyymin käyttö sekä kulutuksen ottaminen aseeksi on hyvin kiinnostava ilmiö, jonka globalisaatio tuo tullessaan. Se on mielestäni yhtä iso kysymys kuin ilmastopaketit ja niiden muassaan tuomat muutokset elämäämme.
torstai 24. tammikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Kaikki intentiot jakaantuvat ajan myötä tuon Kemppisen bifurkaatio-teorian mukaan.
Jos Bush ajattelee, että hän poistaa tai deaktivoi Saddamin niin tämän ajatuksen väliin mahtuu tuhansia välipäätöksiä, jotka osittain vetävät projektia taaksepäin ja osittain oikeaan suuntaan.
Sama koskee kaikkia suurempia ajatuksia: ei voi päättää ihmisten puolesta, jossain kohtaa tätä manipulaatiota joka ei perustu kulttuurin nostamiseen (vrt sota-aika ja miten vanha bisnis sitoutettiin pitkillä lainoilla) kansa rupeaa ajattelemaan ihan omilla aivoillaan ja kiitos luojan siitä. Kiitos siitä vaikka se on hasardipeliä yrityksille sillä se on ainoa keino pitää kapitalismi pelinä, jossa joku voi myös hävitä. Tänä päivänä hype rakentuu sillä lailla, että vain pienet ihmiset ja vanhukset, lapset ja kaikenlaiset tietämättömät häviävät. Ei se ollut Weberin tai Adam Smithin ajatus vapaasta toiminnasta. Mutta vapaus on jo itsessään niin hankala käsite, ettei voi oikeastaan pelata peliä nimeltään kapitalismi ellei pelisäännöt ole sovitettu pelinappulaan ja pelaajaan nimeltään HomoSapiens. Tässä klikkaa ja sitä Ayn Rand ei ole ainakaan tajunnut.
Oppiminen on fenomeeni, joka vaatii kuten Tango myös sivuaskeleita pysyäkseen nuotissa. Sitä mm Nokia ei tehnyt, koska he vetivät liian lineääriset kuvitelmat, joiden ongelma on juuri niitten tarkkuus. Jos meinaa Mannerheimintiellä kävellä kuten on suunnitellut joutuu törmäämään tuhansiin esteisiin ja jos on valtaa kirjoittaa vastaantuleville sakko törmäilystä niin voi toki edetä, mutta sympatia on silti kävelemisen puolella noin kaikenkaikkiaan, ei siis kyvystä olla suoraviivainen.
E. Levinas on ottanut eettisyyden hahmon esille kuvaamalla ambivalenssia eettisyyden ehdoksi tai määrittelyksi. Kun sitten elää näin ambivalentisti ja seuraa kuten tangoa tanssisi saa idiootin maineen. Meillä on Euroopassa ihailtu jotain sairaan yksiviivaista ja siinä on juuri ongelma. Pitää tietää ensin miten tango tanssitaan niin, että kumpikaan ei huomaa vievänsä: ei nainen eikä mies.
Se pitäisi olla Life-Long learningin päätavoite. Muuten olen itse kirjoittanut juuri LLL:n historiasta ja syyt ovat juuri tietotekniikan implementoinnin ja jalkautuksen ongelmissa, jotka alkoivat USA:ssa jo 50-luvun alussa. Tähän keksittiin sitten vielä transformative theory (Jack Mezirow) joka on maalaisjärjellä vain manipulaatioteoria. Se on minun oma mielipide sillä olen sitä mieltä, että jos oppiminen on transformaatio se on salateoria, jos se on transmissio se on yhteinen intressiteoria ja jos se on transaktio se on katederiopetusta.
Ikävää vaan, että peli pelataan transaktion mukaan (toiminnanohjausjärjestelmät laskevat transaktioiden määrää joka on sairasta koska alle minuutin voi myös tehdä monta transaktiota vaikka tulkinta käyttää minuuttia pienimpänä mittarina) ja ihmisten eli kansan koulutus ja mediaan päin lässytys menee transformaation tai joskus ehkä jos on oman porukan kanssa niin transmission mukaan. Tosi epäreilua siis ihan lähtökohtaisesti ja nämä pörssilaskut ja suuret mielenosoitukset ovat vain merkki siitä, että kansa haluaa fair play.
Jollain lailla haluavat fair play sillä pian perustavat oman kompetenssinsa avulla omat tehtaat ja kutsuvat puhelimet Mokia-nimiseksi. Kaikki muut jäävät sitten ennalleen - verkosto rakentuu myös aika nopeasti sillä pikkuporukka on vahva yhteisenä massana. Sitä raha-miehet saavat siis pelätä jonain kauniina päivänä kun laskemme mitä kukin osaa eikä mitä kukin sanoo osavansa.
Se on LLL:n tavoite: Osata jotain oikeasti. Ja uskaltaa tuoda se julki kuten minä (vaikka tuuli käy välillä).
So simple and so difficult.
Slogan elinikäinen oppiminen, kun sillä tarkoitetaan työmarkkinoita, joissa ihmisiä heitellään kuin jätesäkkejä, on paskapuhetta.
'Sattuneesta syystä' julkaisin tähän päreeseen ja etenkin sen kommentteihin hyvin väljästi mutta erittäin 'omapäisesti' liittyvän 'mielipidekirjoituksen' vain omassa blogissani.
miksi Sinun mielestäsi homo gee on häviäjiä, miten heidät määritellään?
Minä olen Sinun'in oma Minun. Hän on minun ja minä hänen sinun. SE ON niin. Haluan, että se on niin.
Jos voisin niin haluaisin että se olisi niin eikä näin: NIin
En enää opeta sillä kissä vieköön lukee minun oppejani ja kantaa niitä ulos mutta kun kissa sanoo mjau oli mikä oli. Minä tiedän, että vain koira sanoo voff voff ja sen takia tärkeimmät LLL asiat jätän täysin näitten yleisten foorumien ulkopuolelle. Nyt on näytetty sitä mitä en saanut millään näyttää vaikka gradun abstrakti oli jo tehty helmikuussa 2005. Siinä on jo niin taitavasti selitetty oikeastaan ihan kaikki, että se joka vähänkin on tajunnut jotain oppimisesta sai aikamoisen ilmaisen tietopaketin - essenssi. Veden laittoivat itse: siitä maksaa sitten se, joka ei osaa ostaa.
Pitää mennä lähteelle jos haluaa laatua (filosofi - tuntematon)
Lähetä kommentti