Ei tullut oikein mitään aihetta mieleen, jonka avulla saattaisin tulla tänään ulos kaapista. Niinpä pistän, liittyyhän se hieman eiliseen kuvaan, tähän Abelardin ja Heloisen.
Abelard kertoo Onnettomuksieni historiassa, että yöt Heloisen kanssa olivat niin kiihkeitä, että hänen logiikantaitonsa romahti.
Abelard on se henkilö, josta saamme kenties suurimmin kiittää mahdollisuuttamme akateemisesti järjestettyyn älyllisen toimintojen harjoittamiseen. Hänen terävän päänsä, joka oli nominalistisesti värittynyt, maine kiiri ympäri Eurooppaa ja veti kuin magneetti väkeä Pariisiin. Tuollaisen pään tylsymisestä oli siis tässä rakkaustarinassa kysymys.
Abelard oli vähän joka suuntaan ärhäkkä. Kun hänet kuohinnan jälkeen passitettiin Dionysioksen luostariin, hän totesi, että pseudo se on. Ei se ole se Areiopagitalainen ollenkaan, josta Uusi testamentti kertoo, senkin pölkkypäät.
Suunsoitto aiheutti kirjarovionkin. Meillä ei ole enää käytössämme Abelardin koko tuotantoa. Etiikastakin on vain pätkiä, joista ilmenee, että Abelardille keskeistä moraalisessa toiminnassa oli toiminnan intentio.
Hän pysyi kirjeenvaihdossa Heloisen kanssa läpi elämänsä. Se oli ylen ihmeellinen tarina, josta Eila Kostamo on suomeksi kirjoittamassaan kaunokirjallisessa teoksessa kertonut. Sen lohtukin on suuri. Aloittaessaan Onnettomuuksieni historiaa Abelard vuotaa lempeyttä kärsivää kohtaan ja lausuu, että kun tämän luet, tiedät, että aina on maailmassa suurempaakin onnettomuutta kuin sinun vaatimaton kohtalosi. Suurin onnettomuus on Abelardin ikioma. Hän oli mestari siinäkin, tuskassa.
Abelard kertoo Onnettomuksieni historiassa, että yöt Heloisen kanssa olivat niin kiihkeitä, että hänen logiikantaitonsa romahti.
Abelard on se henkilö, josta saamme kenties suurimmin kiittää mahdollisuuttamme akateemisesti järjestettyyn älyllisen toimintojen harjoittamiseen. Hänen terävän päänsä, joka oli nominalistisesti värittynyt, maine kiiri ympäri Eurooppaa ja veti kuin magneetti väkeä Pariisiin. Tuollaisen pään tylsymisestä oli siis tässä rakkaustarinassa kysymys.
Abelard oli vähän joka suuntaan ärhäkkä. Kun hänet kuohinnan jälkeen passitettiin Dionysioksen luostariin, hän totesi, että pseudo se on. Ei se ole se Areiopagitalainen ollenkaan, josta Uusi testamentti kertoo, senkin pölkkypäät.
Suunsoitto aiheutti kirjarovionkin. Meillä ei ole enää käytössämme Abelardin koko tuotantoa. Etiikastakin on vain pätkiä, joista ilmenee, että Abelardille keskeistä moraalisessa toiminnassa oli toiminnan intentio.
Hän pysyi kirjeenvaihdossa Heloisen kanssa läpi elämänsä. Se oli ylen ihmeellinen tarina, josta Eila Kostamo on suomeksi kirjoittamassaan kaunokirjallisessa teoksessa kertonut. Sen lohtukin on suuri. Aloittaessaan Onnettomuuksieni historiaa Abelard vuotaa lempeyttä kärsivää kohtaan ja lausuu, että kun tämän luet, tiedät, että aina on maailmassa suurempaakin onnettomuutta kuin sinun vaatimaton kohtalosi. Suurin onnettomuus on Abelardin ikioma. Hän oli mestari siinäkin, tuskassa.
23 kommenttia:
Vuosisadan rakkaustarina. Hollywood-ainesta. Paitsi, että kastraatiokohtaus täytyy ehkä jotenkin dramatisoida, tehdä ikään kuin nykyajan ihmistä koskettavaksi ja sillä tavoin päivittää tarina meidän aikaamme puhuttelevaksi, omakohtaiseksi ja, miten nyt sanoisi, muotoilla jotenkin niin, että siinä säilyy kosketuspintaa, johon katsoja voi samaistua.
Petrus: Bruce Willis
Heloise: Nicole Kidman
Fulbert: Danny de Vito
Don Jusa
Suomifilmiversio tai Kaurismäki olisi poikaa.
Petrus: Martti Suosalo
Heloise: Kati Outinen
Fulbert: Sakari Kuosmanen
Per ipsum itaque, cui obtulisti..
Minä voisin olla mukana vaikkapa logistiikassa. Ellen saa näyttelijän paikkaa.
Olen kuulemma hyvä myymään, sitä sanoivat Sipoossa. Ennen sitä epäilivät minun pedagogisia taitoja ja menin yliopistoon. Vietin siellä 5 vuotta kirjastossa ja luin abt 100 ylimääräristä kirjaa - jokaisesta alueesta jotain. Luin ja loikkasin esteiden yli. Tein kaikki tehtäväni, suoritin varsinaiset kurssit alle 4 v sillä sain käydä jotkut asiat päällekkäin koska vapauduin tietyistä osioista koska minulla oli kokemusta. Mutta kun kokemukseni ei laskettu oli lähellä etteivät laskeneet ihmisenäkään; minun 50 vuotta olivat siis suurin piirtein samanarvoisia kun mummolla, joka kerjää keppineen tuolla Aleksilla. Kepit ovat vielä talomme kellarissa kuulemma: kyllä on Pyhä Henki kaikkea miettinyt valmiiksi.
Nauraa piti ja nämä kaikki lisäsi minun kokemusta. Enhän minä milloinkaan edes ollut kiinnostunut kirjojen tiedosta sellaisenaan vaan minua kiinnosti käyttäytyminen. Ei soittamaankaan opi nuotteja kirjoittamalla vaikka tajuaa enemmän musiikista.
Mutta elämän observointi ja hallinta (myynti, rekrytointi, koulutus) ei laskettu taaskaan. Kun ei ollut "mikään" niin tämä ei-mikään oli vankempi positio kuin oppiminen itsessään. Ne, jotka olivat niin he OLIVAT. No matter what.
Nykyään tiedostavat myös HY:n lääkiksessä, että on sellainen fenomeeni, jossa potilas tervehtyy. Se ilmoitettiin viime keväänä. Pitivät jonkun seminaarin siitä.
Tämä kaikki olisi hyvää draamaa jos sitä haluaisi. Tästä aukesi sitten niin paljon muuta: ei mitään pahaa, etteikö olisi hyvää. Kukaan ei ollut tahallaan ollut ollut villamyssy tiukasti päässä mutta kun opitut tiedot jämähtävät päähän niin peräänkuulutetaan vain ja ainoastaan niitä. Hauki on kala jne.
Dialogeissakin kyse on ollut vain tiedon hakkaamisesta: lällällää ja niin pois päin. Kuka tietää niinkuin enemmän ja kenen pillin mukaan mennään vaikka kukaan (ei ilmesesti kukaan) ei epäillyt tietoa suhteessa elämään tai antropologiseen elämään - kertaakaan. Sen sijaan opittiin epäilemään ihmisiä, ei asiaa.
...
Bruce voisi olla Petrus mutta minä olen Heloise - paitsi, etten saa logiikkaa poistumaan rakkaudella, sitä en usko.
Eikö Wittgenstein ollut sitä mieltä, että logiikka ja etiikka ovat loppujen lopuksi sama asia?
Rakkaus pitää olla sellaista, jossa logiikka paranee. Kirkastuu. Voimistuu. Se on sitäpaitsi yleensä aika miellyttävä prosessi..tuo harjottelu siis.
Siinähän on treenaamista jollekin valmennusfirmalle; valmennushan on suhteessa tietoon vanhan tiedon uudelleen junnaamista (behaviorismia).
Sitä ollaan nähty - näin elämän konkretia ja abstraktius menevät auttamatta puuroksi ja velliksi.
..
Danny de Vito on oikea heppu kuvaamaan sitä The Little Big Man joka Joe Pescin*) lailla laulaa meille pohjoisessa kuten jouluna on tapana "It does not snow for christmas this year...(Vincent Laguardia Gambini, Columbia 1998 Sony Music: Sings just for You.)
Pieni, nokkela ja nenäkäs. Nenä.
Sitä seuraa kaunis What a wonderful world..ja rakastuneena jopa siat ja rotat ovat kauniita omissa pikku karsioissaan. Mutta minun rakkauteni on aito näistä hassutuksista huolimatta. Se pitää pitää mielessä. Muuten narrin ulospääsy estyy ja se ei asiaa paranna vaikka helpottuu.
*) Yo Cousin Vinni
but Why did abelard want heloise to become a nun rightaway before he even became a monk?
Before?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kastraatio
- ehdotan, että kaikki kissat kastraatioihin: (Kissat ovat ne, jotka keksivät nokkeluuksi mm sillä lailla, että firma on tekevinään tuotteita joiden brandi on olevinaan se juttu millä ns. arvo tulee ja netti se logistiikka millä tämä huijaus leikitään, että sillä se niinqu menee ja loppujen lopuksi saakelin katit hommaavat rahaa hämärien bisnisrinkien kautta ja koko P pestään vakuutusbisneksen avulla.
Nämä yhteiskunnan bassot heti kastraatioon: sopraano esiin eli pallit pölkylle, jotta voisimme joskus kilpailla mm Aasiaan nähden oikeilla arvoilla eli tuottaa rahaa siitä joka pitää meidän pallopuoliskon vielä viidenkymmenkin vuoden jälkeen valko-ihoisten maana. Vaara on näet nyt se, että kun katit ja yökissat metsästävät pikkulintuja joista ei synnykään kuin laulua - ei tule fyffeä muutakuin whealing-dealing ja se ei pitkälle kanna.
Nokkelien aika alkaa siis olla caputt: Onnettomat ressukat. Ooppera odottaa: sopraanoja tarvitaan; ääni nostetaan kattoon.
olet julistanut sodan kiinalaisille
kyllä on pyhä henki miettinyt
minä ajattelin pitää hauskaa
ps
PJ kirjoitti
'Abelard kertoo Onnettomuksieni historiassa, että yöt Heloisen kanssa olivat niin kiihkeitä, että hänen logiikantaitonsa romahti.'
Ehheheh! Nyt vähän naurattaa...ei se Hellu niin kova likka voinut olla...
Mä luulen, että pikemmin molemmilta katosi ajoittain logiikan 'taju', mutta vain joksikin aikaa...
Vai olisko tosiaan niin, että Abelard ymmärsi intentionaalisuuden merkityksen (pelkkään propositionaaliseen logiikkaan verrattuna) juuri Heloisen kautta?
Siinä oletuksessa saattaisi olla ns. järkeäkin...
ai rauno järjestää naiset vauhdin perusteella..taitaa olla vielä opiskelua tulossa
Kunnon rakastelua ei voita mitään. Ja Rauno ON oikeassa: rakkauden turbon kautta oppii ja avautuu uusia näkökulmia, sillä laiskuus ajattelussa ylläpitää valkoista aineitta aivoissa ja tämä valkoinen pilvi hajoaa kun päähän syntyy seksuaalisuutta. Tiedäthän, että aivot ovat meidän seksuaalisin elin?
Vauhdilla on myös merkitys: mutta ei aktissa. Siinä on päinvastainen logiikka: mitä hitaampi sen suurempi Katharsis. Voin vielä valottaa, että flow ja orgasmi ovat saman aaltopituuden kautta tulevia
eli flow on sama kuin pitkä orgasmi ja orgasmi (jos sen vaikutusta saataisiin kestämään kauemmin) on sama kuin flow. Näitäkin voi oppia käyttämään - sitä siis uskon. Jos tämä keskustelu menee nyt vyön alle niin siirrytään city.fi:n palstalle. Siellä saa vapaasti heitellä irstaitakin letkautuksia ja toisaalta olen sitä mieltä, että se on ollut vapauttavaa myös.
Ei mitään huonoa ettei olisi hyvää.
Ei mitään ala-arvoista ettei olisi plussaakin.
niin kunnon rakastelua ei voita mikään paitsi vielä parempi tai sanotaan unitas
siellä pohjolassa kovasti pohditaan tekniikkaa
täällä etelässä (jotain ihan muuta?!!!!?
kyllä petri-eno ymmärtää
kävin cityssä mutta jotain siinä sattui..ei mennyt perille
cityyn pääsee suomalaisella matkapuhelinliittymällä
www.city.fi keskustelut
niin sinne pääsee suomalaisella numerolla närhi siis kirjoittautumaan
Täältä tullaan elämä. Mutta minua askarruttaa hhhhhyvin epävarma asia: miksi Nicole Kidman? Eikö Jennifer Lopez olisi ollut parempi tai Minogue, joka on myös Australialainen.
MIksi siis Kidman, the Kid? The Man?
en tiedä josen makua mutta kyllä kapeissa blondeissa tyyliä on
vaan eivät he epäonnistuneisiin tarinoihin sovi
Ad omnia
En tiä. Jotenki tuntuu siltä, että hyvä pissa on parempi ko huono orkku. Mut voi olla et mä erehdyn. Terkkuja ja sperkkuja koko ihmiskunnalle.
Hyvä pissa kelpaa tunnottomalle aivan kuten Dons edusti heille tyhmää. Värisokea ei voi aavistaa mitä väriänäkevät kokevat ja heille kaikki on pelkkää soopaa. How could they?
"Heloisen taivas" on lukemistani Kostamon kirjoista ollut ehdottomasti paras. Mutta Kostamosta pääpariin: lieneekö kirjeenvaihtoa säilynyt?
Julia Kristevan mukaan uusien käsitteiden tuottaminen tulee tyydytyksen lähteeksi ja hedelmälliseksi toiminnaksi silloin kun lasten saanti on mahdotonta. Eivätköhän tuolla sanat leiskuneet kirjeissä Heloisen ja Abelardin välillä dramaattisten vaiheiden (mm. poikalapsen syntymä) jälkeen?
Kun nyt keskustelu rönsysi tässä eritteidenkin puolelle, kirjattakoon tänne helsinkiläisessä ravitsemusliikkeessä taannoin sivusta kuultu antropologinen luonnehdinta: "Ihminen on olento, joka nauttii, kun aukoista menee jotain sisään tai tulee jotain ulos. " Tämähän kattaa psykoanalyyttiset näkemykset oraali-, anaali- ja genitaalivaiheiden perustavasta merkityksestä. Mainitsemallani sitaatilla sain muuten erään "aukkojen teologiaa" puolustaneen teologin miettimään argumentointiaan. Intentioitani saisi toki moisen jälkeen pohtia.
Kristevasta ja aukoista assosiaatiot etenivätkin jo kerran Ylioppilaslehdessä (jonka eräät osat edustavat eräänlaista kirkasälyisen opiskelijasukupolven vessanseinää) nähtyyn kommenttiin: "Tunkekaa ne kristevat jo derridaanne!" Kirjoittaja kritisoi must-nimien mukaan ottamista jokaisen itseään kunnioittavan luennoitsijan sarjaan.
"Tunkekaa ne kristevat jo derridaanne!"
Tämän minä vielä teetän huoneentaulukseni ;).
Styrvainen
Hyllyssä on: The Letters of Abelard and Heloise, transl. Betty Radice, Penguin books 1974.
Lähetä kommentti