Kyykkyviheltäjiä ja pillipiipareita

Tämä filosofina ja sosiologina työskennellyt henkilö sai säveltäjäkoulutuksensa Alban Bergiltä. Hän avusti Thomas Mannia Tohtori Faustin kirjoittamisessa sekä loi Schönbergin ja Stravinskyn välille vastakohta-asetelman esitettyään että Schönbergin atonaalinen musiikki on itse musiikkiin sisältyvä välttämätön kehitystaso kun taas Stravinsky edustaa tälle välttämättömälle vastakkaista taantumusta. Säveltäjänä hän loi suppean tuotannon sekä esiintyi silloin tällöin konserttipianistina.

Ettämikäkukahähelmo?Vastaus on Theodor Adorno, Sibeliuksesta pahasti pistänyt tyyppi, joka on kirjoittanut muun muassa teoksen Philosophie der Neuen Musik.

Katsahdin tietoihin yllä luettuani Huonosti käyttäytyviä filosofeja ja havahduttani siihen, että monet filosofit ovat olleet musiikkiinpäin kallellansa.

Nietszche oli kuulemma parempi pianisti kuin ensin ihailemansa ja sitten torjumansa Wagner, joka kuulemma oli pianistina melko surkea.

Wittgensteinista mainitaan yleensä, että hänen mielisäveltäjänsä oli Schubert, soittimensa klarinetti, kotiopettajansa Brahms ja veljensä käsipuoli pianisti Paul, jolle Ravel sävelsi pianokonserton oikealle kädelle.

Heräjää tahattoman komiikan tuntu, kun von Wright siellä täällä kehuu Wittgensteinin virheetöntä vihellystaitoa. Pitäisiköhän minunkin viheltää tähän blogiin tuohon valokuvanäyttelyn alle kaikki Sibeliuksen sinfoniat lukijain ihastukseksi? Tai miten olisi Bachin Goldberg-variaatiot tai sellosonaatit?

Ehkä joku levy-yhtiö kiinnostuisi. Suomalainen filosofian dosentti viheltää kotomaansa kansallissäveltäjän koko tuotannon 15 cd:ssä arktista yksinäisyyttä ja luonnontunnelmaa uniikilla tavalla ilmentäen! Kaikki tämä on tehty köyhätkyykkyyn asennossa. Kyykkyviheltäjäfilosofi!

Rousseau oli oikeastaan sellainen. Tämä herra, jonka perintönä puhumme luonnollisesta ikään kuin sellaista tässä artefaktien maailmassa jossakin olisi, oli ammatiltaan nuottienkirjoittaja ja nokkahuilunsoittaja, milloin ei lorvinut jonkun varakkaan suojeluksessa pilleineen piiparoimassa.

Otavan isossa musiikkitietosanakirjassa Rousseau saa tittelin säveltäjä.

Hän kuulemma vaikutti romantiikan musiikkiin ihan oikeasti ja eri paljon. Hän korosti musiikkia luonnon kuvaajana ja korkeampana puheena, jossa harmoniat ovat melodian rykäiseviä kommentteja. Diderotin johdolla koottuu Ensyklopediaan eli ihkaekaan Wikipediaan hän kirjoitti artikkelin musiikista, jota sittemmin kovasti oikaistiin.

Rousseau loi muutamalla lauseella ja kuvalla paluu luontoon –filosofian, mutta toiminnaltaan hän oli romaanikirjailija ja säveltäjä. Hänen sävellyksiään esitettiin aikanaan Pariisin oopperassa. Kuuluisin kappale on Le Devin du village. Hänen viimeiseksi suuremmaksi sävelteoksekseen jäi melodraama Pygmalion.

Onks tietoo, onko näitä levytetty?