Liturgi: Koska meitä on tässä näin monta viisasta ja järkevää, oppinutta ja tärkeää miestä koolla, lienee syytä kysyä, mikä heidän tahtonsa on.
Seurakunta: Totisesti, kunnon kulaus olisi nyt paikallaan.
Liturgi: Sillä viinissä on totuus.
Seurakunta: Kyllä Kallella on, kyllä Kallella on, kyllä Kallella tallella on.
Liturgi: Terveydeksi ja janon sammuttamiseksi, kallis veli.
Seurakunta: Kuinka hyvää, kuinka hyvää! Kuinka virkistävää!
Tämä on Haikolan, Lauri Robert Haikolan (1917-1987) laatima Saunamessu. Haikola toimi Helsingin yliopiston teologisen etiikan ynnä uskonnonfilosofian professorina 50-luvun lopulta vuoteen 1977.
Messulla on taustansa. Ruotsissa opiskellessaan ja harjoittaessaan akateemista uraa Haikola oli törmännyt sikäläiseen korkeakirkolliseen liturgiseen liikkeeseen, joka hänelle, joka oli kyllä karoliini mutta myös jätkä, oli hieman vierasta, joskin saattoi hänkin, vanha pesäpalloilija ihastua: vilket fotarbete.
Eräässä tohtorinkaronkassa puolestaan oli rukoiltu rukous, joka innoitti messun ensimmäisiin sanoihin: Herra, kun olemme edessäsi näin arvovaltaisena joukkona.
Messun sävelsi Jorma Panula. Sen käänsi latinaksi Teivas Oksala, joka muutti Kallella on -huudahdukset muotoon in vino veritas, in soda sanitas, in aqua vanitas vanitatum.
Myöhemmin Uolevi Itkonen laati Espoon yleiskaavamessun.
Mitä puhtainta saunailtaa!
Seurakunta: Totisesti, kunnon kulaus olisi nyt paikallaan.
Liturgi: Sillä viinissä on totuus.
Seurakunta: Kyllä Kallella on, kyllä Kallella on, kyllä Kallella tallella on.
Liturgi: Terveydeksi ja janon sammuttamiseksi, kallis veli.
Seurakunta: Kuinka hyvää, kuinka hyvää! Kuinka virkistävää!
Tämä on Haikolan, Lauri Robert Haikolan (1917-1987) laatima Saunamessu. Haikola toimi Helsingin yliopiston teologisen etiikan ynnä uskonnonfilosofian professorina 50-luvun lopulta vuoteen 1977.
Messulla on taustansa. Ruotsissa opiskellessaan ja harjoittaessaan akateemista uraa Haikola oli törmännyt sikäläiseen korkeakirkolliseen liturgiseen liikkeeseen, joka hänelle, joka oli kyllä karoliini mutta myös jätkä, oli hieman vierasta, joskin saattoi hänkin, vanha pesäpalloilija ihastua: vilket fotarbete.
Eräässä tohtorinkaronkassa puolestaan oli rukoiltu rukous, joka innoitti messun ensimmäisiin sanoihin: Herra, kun olemme edessäsi näin arvovaltaisena joukkona.
Messun sävelsi Jorma Panula. Sen käänsi latinaksi Teivas Oksala, joka muutti Kallella on -huudahdukset muotoon in vino veritas, in soda sanitas, in aqua vanitas vanitatum.
Myöhemmin Uolevi Itkonen laati Espoon yleiskaavamessun.
Mitä puhtainta saunailtaa!
7 kommenttia:
Koska oli kyse saunaanmenosta, ymmärrän, että koolla oli vain herroja. Paavalikin aloitti saunailtoina puheensa:"Miehet, veljet..."
Hieno kävelyilma, vai mitä?
A-K.H
No vähän menee märäksi tämä maisema, mutta kilometrejä taittuu silti.
kirjat kastuu saunassa
meillä oli koulussakin valokuvauskerho johon otettiin vain poikia ja sitten kysyivät miksi tytöille annetaan noin hienoja kameroita
ei taida täälläkään värhäläppärillä ainakaan näennäisesti
'Mielestäni musikaalinen syntaksi, muoto, affektoi ja se korvaa sen, mikä kielellisesti syntyneissä standardeissa tunteissa perustuu uskomus-ajatus –komponenttiin.'
Onko partituuri (affektin 'artikulaationa') verrattavissa tiedolliseen uskomuksen oikeuttavaan artikulaatioon?
Onko partituuri musiikillisten affektien 'looginen syntaksi'?
Tosin partituuri
nimenomaan 'sisältää' affektin toisin kuin tieto, joka oikeastaan karkottaa epämääräiset uskomukset ja mielenliikkeet häiritsevinä.
Silti asia jää epäselväksi.
Partituurihan ei ole se tunne, jonka se nuottimerkinnöissään sisältää vaan ikäänkuin metatason emootio, joka ei kuitenkaan ole uskomukseen perustuvaa, loogisesti perusteltua, ei-affektiivista, tietoa.
Onko partituuri silti ikäänkuin 'puuttuva lenkki' affektin ja tiedon välillä? Kuitenkin niin, ettei se ole palautettavissa affekteihin eikä siitä ole suoraan johdettavissa uskomuksia ja tietoa?
Ehkä ajattelen musiikkia toisesta perspektiivistä kuin sinä: affekteista kohti symbolista (musiikillinen affekti 'realisoituu' partituurina).
Sinä mahdollisesti ajattelet partituurista affekteihin (musiikillinen syntaksi - partituuri - affektoi symbolisen).
PS.
'Kielellisesti syntyneet standardit tunteet'?
Hmm...tässä kohtaa ajatukseni vääntyy vastakohdakseen alta aikayksikön...vain kääntyäkseen hetimiten 'nurin - oikein'.
Hei hyvä Petri,
Kiitos Haikola-jutusta.
Voiko vain Haikola tehdä
haikolat, niin, että siitä
puhutaan positiivisesti?
Hyvä uskonnonfilosofi H. oli,
ei siinä mitään. Henkilönä
olisi ollut tärkeää myös
tuntea, oletan.
Mutta kaikkea ja kaikkia ei kaikki
voi - voi;)
Monet ovat kutsutut, mutta harvat
valitut.
PS: Kyllä Tuomioja on hieno ja älykäs mies! Hän vastasi jopa mun(!) hänelle lähettämään kirjeeseen. Miten hän ylipäätään
ehtii tekemään kaikkea sitä, mitä tekee.
Ystävällisesti Matti
Lähetä kommentti