Kysymys Kiinan vaikutuksesta eurooppalaisen renessanssin syntyyn jäi Vironmatkan aikana jonkin verran ohueen yläpilveen. Sen sijaan kerkesin lukea yhden luvun Amartya Senin esseekokoelmasta Moniääninen Intia. Kirjoituksia historiasta, kulttuurista ja identiteetistä (suom. Tiina Wikström, Basam Books 2007).
Nykyinen sosiaalieettisesti intoutunut opiskelijasukupolvi hotkii Senin kirjoja. Minä olen menneen talven lumia ja putkinotko enkä tiedä Senistä juuri muuta kuin sen, että hän on saanut taloustieteen Nobelin ja ollut läheisissä väleissä Martha Nussbaumin, jonka vaikutus teoksessa näkyykin, kanssa.
Sen pyrkii hajottamaan pinnallisia Intiasta tekemiämme typologioita, kuten vastakkainasettelun länsimaisen rationalismin ja intialaisen pilvenpolttelun välillä.
Senin mukaan Intiassa on vahva moniäänisen keskustelun perinne, johon sisältyy myös rationaalisen epäilyn ainekset. Skeptinen perinne nousee jo Veda-kirjallisuudesta, kuten ”luomislaulusta”: ”Kuka tosiasiassa tietää? Kuka väittää tietävänsä totuuden? Mistä se sai alkunsa? Mistä tämä luomus on peräisin? Jumalat saapuivat jälkikäteen, tämän maailmankaikkeuden luomisen yhteydessä. Kuka siis tietää, mistä se on syntynyt?”
Myöskään demokratia ei ole länsimainen lahja Intialle, vaan periytyy sen moniäänisen keskustelun perinteeseen. Niinpä bengalilainen runoilija Roy esittää: ”Ajattelepa vain, kuinka hirvittävä se päivä tulee olemaan, jona kuolet. Muut jatkavat puhumista, mutta sinä et voi väittää heille vastaan.”
Intiassa vallitseekin poliittinen demokratia – samalla, kun se tekee sosiaalisessa epätasa-arvossa jatkuvasti maailmanennätyksiä.
Moniäänisyyden, heterodoksian, virroista kumpuavat myös varhaiset Intian tieteen saavutukset. 400-luvulla Aryabhata –niminen kirjoittaja monien matemaattisten löytöjensä lisäksi esitti, että 1. kuun- ja auringonpimennykset selittyvät maan varjoina, 2. Aurinko ei kierrä maata, 3. painovoima selittää sen, etteivät maapallon kappaleet karkaa avaruuteen ja 4. ”ylhäällä’ ja ”alhaalla” riippuvat maapallon sijainnin paikasta.
Senin mukaan Intia on sekulaari valtio, mutta sekularismi ei tarkoita jumalien kieltämistä vaan toisten jumalien sietämistä. Hän arvostelee näkemystä, jonka mukaan Intia selitetään uskonnolliseksi kulttuuriksi. Ei ole erityistä uskonnollista intialaista ydintä vaan sen sijaan hänen mielestään on intialaisuuden ydin, heterodoksia, josta uskonto selittyy.
Tuosta en ole ihan vakuuttunut. Eikö hindulaisuuden idea ole juuri moniäänisyys ja monijumalaisuus?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
anteeks kun tulee vedettya tuo kanto keskusteluun mutta luulisin itamaisen ystavani alahtavan sanasta intialainen rationalismi
amartyan,amartia on synti kreikaks, kirja Identity and Violence challenges the communitarian philosophy that our identity is something fixed, to be realised and acknowledged as one would a pre-existing natural phenomenon..
In turn, however, the rise of 'Occidentalism'(SIC mun filosofi has come to countervail 'Orientalism' and inform the way in which 'the East' views Europe
pitaisi kirjoittaa suomen kielella..jotkut sanoo Rationalism and freethinking are totally western concepts and we, the oriental people brought those philosophies from western civilization" – this erroneous idea is firmly established among the common people. We also erroneously believe that the humanistic revival of classical art, architecture, literature, and learning that originated in Italy in the 14th century, and more specifically a philosophical movement (that emphasized the use of reason to scrutinize previously accepted doctrines and traditions) of the 18th century called “Enlightenment” is the main stairway of freethinking, rationalism and many other humanitarian reforms. The western philosophers try to portray that the starting point of radical socioeconomic changes, took place in the late 18th century, and before that the whole world was the era of repression and unenlightenment and there was no cultivation freethinking in any part of the world..
there are these piple They believe in deha. They have another name Sahajia, which is .the name of a sect of Buddhists which arose from Mabayana in the last four centuries of their existence in India
Dudivie
Of course it is erroneous to hold Western culture rationalistic and moreover think that orient cultures differ from it specifically in terms of non-rationalism. Cultures have always communicated with each other and caused cross-cultural impacts. Classical Greek Culture had roots both in Egyptian and Indian cultures, for instance, but Indian culture had indoeuropean influences and so on. To say that Western culture is characteristically rationalist culture sounds similar with an idea that, for intance, Finnish culture is rationalistic. O holy shit what a nonsense this popular typology in fact is.
Mista sitten on syntynyt tama ajatus ett olisi jokin nakymaton seina idan ja lannen valilla? Kylla Eurooppa on ilkeasti erilainen ja hyvin voiva
ja suomalaiset tosiaan jaavuoren huippu. Jos mina paasisin holu shitista eroon olisin kai nero
Neuvostoliitto sulkeutui , Kiina historiassaan on enimmakseen Aina sulkeutunut. intia on erilainen
kuvitteletko sina etta lansimainen kapitalismi voisi saada vastusta jostain
ehka resepti lyotyisi sielta paskakasasta, Holy Shit?
Ninni
Voisikohan yhtenä selittäjänä olla väestön vähäisyys ja homogeenisuus? Intiassa on miljardi ihmistä. Näistä 200 miljoonaa voi hyvin, loput ovat köyhiä, asuvat maaseudulla ja toimivat kehittyneen teollisuuden ulkopuolella. Uskonnollinen spektri on laaja. Pelkästään islaminuskoisia maassa on enemmän kuin yhdessäkään muslimivaltioksi luonnehditussa maassa. Ei siellä yksilöllinen panos pääse yhtymään vähälukuisen väestön kokonaispanokseen samalla tavoin kuin vaikkapa Suomessa, jonka yksi kenraali teki valtioksi ja yksi juoksija juoksi maailmankartalle, hieman asiaa liioitellakseni. Myös ns. arvot, elämän kunnioittaminen, asioiden miettiminen jne. ovat tietysti täysin maallisen menestymisen vastaisia.
No niin. En tiedä vastausta esille nostamaasi kysymykseen. Nuo tulivat lonkalta mieleen. Taustalla on se, että kun kävin Kiinassa ja katselin ihmisiä kuin muurahaisia, ajattelin, että olisi täysin käsittämätön idea selittää näille termin länsimaisessa merkityksessä, että olette yksilöitä. Kyllä kommunismi tai muu diktatuuri on ainoa mahdollinen tapa saada järjestys sellaiseen massaan. Toisaalta Intian demokratia on ylen kiinnostava tässä väestöräjähdyksen viitekehyksessä.
Järveläinen kirjoitti:
"Eikö hindulaisuuden idea ole juuri moniäänisyys ja monijumalaisuus?"
Kansanomaisen hindulaisuuden idea on monijumalaisuus. Hindulaisuuden ytimessä on kuitenkin mielestäni advaita vedanta, jonka mukaan kaikki on Yhden ilmentymää.
Järveläinen kirjoitti:
"Intiassa on miljardi ihmistä. Näistä 200 miljoonaa voi hyvin, loput ovat köyhiä, asuvat maaseudulla ja toimivat kehittyneen teollisuuden ulkopuolella."
En nyt ihan vetäisi yhtäläisyysmerkkejä vaurauden ja hyvin voimisen välille. Intiassa on häkellyttävää se, että monet köyhätkin vaikuttavat onnellisilta.
Niin Juhani hyvinvoiva hyvin voiva. Eikohan jokainen etsi hyvinvointia ja kumma kylla olen samaa mielta eraan pessimistin kanss. vain katastrofit auttavat
planet india perils of the astonishing, meteoric, uneven, transformation of India.
the everyday experience of villagers, school children, girl issues, nationalism, migrants, Aids workers, tea distributors and a panorama of individuals. In short, in her own words, "ordinary people dealing with extraordinary times."also raises harrowing questions about 40 percent of the world's poor living in India, including one third of the world's malnourished children, the social inequality, 800 million people who live on less than $ 2 a day, the growing energy crisis, and addresses issues of pollution, water shortage, the gritty reality of HIV/AIDS epidemic, terrorist attacks and the so called Red Corridor linking Maoist rebels in Nepal with guerillas in Sri Lanka.
as goes India, so goes the world." But as Kamdar says with a feverish urgency, "The challenge is also to act quickly and to deal with multiple crises all at once. India does not have the luxury of time."
Lähetä kommentti