sunnuntai 20. heinäkuuta 2008

Pää pilvissä


Sattui eilisillaksi harvinainen aurinkoinen sää. Kun välillä pilvet peittivät Auringon, säteet näyttivät juuri siltä kuin jehovantodistajien kirjojen kansissa.

Luontevasti tuli mieleen maailmankaikkeuden suuruus, maan ja ihmisen pienuus ja niin edelleen.

Onko maailmankaikkeudessa elämää muuallakin kuin maapallolla?Marsissa on jäätä, joka on veden, elämän keskeisen edellytyksen olomuoto. Siellä kai on ollut kokonaisia meriä. Mutta onko niissä ollut kasveja?

On ehdotettu, että jotakin plasmaa voisi jonnekin järkiperustein olettaa.

Oma mielteeni illalla oli samansuuntainen. Ehkäpä jossakin on jonkinlaisia eläviä orgaaneja.

Mutta että älyllistä elämää jossakin?
Se mitä olen evoluutiobiologien kirjoituksista lukenut, esittää, ettei evoluutiolla ole päämäärää ja lisäksi se muodostuu tuhansien sattumien varaan. Olen aika innostunut näistä aiheista vuosia sitten, kun Stephen J. Gouldin Ihmeellinen elämä ilmestyi. Siinä esiteltiin kambrisen räjähdyksen tuolle puolen informaatiota kantavaa fossiililöydöstä, joka on merkittävin alkueläinten muotoja esittävä tietopankki.

Gould kirjoitti jotenkin siihen tapaan, että jos elämän filmi voitaisiin kelata takaisin kambriseen räjähdykseen ja aloitettaisiin alusta, syntyvä filmi olisi radikaalisti toisenlainen. Ihminenkin on vain pikemminkin evoluution joulukuusenkoriste kuin sen tavoite ja huippu.

En ole kovimmasta päästä laskuihmisiä, mutta kyllä minunkin järkeni sanoo, että on äärimmäisen epätodennäköistä, että paralleelievoluutio tai edes lähellekään sitä muistuttava kehitys tapahtuisi jossakin muuallakin kuin maapallolla.

Jotta asialle kannattaisi korvaansa lotkauttaa, sen pitäisi saada Bayesin kaavassa odotusarvo, joka on yli ½, kun akseli on 0-1. Kuten sanottua, en ole laskenut, mutta veikkaan, että älyllisen elämän olemassaolo maapallon ulkopuolella saa arvon, joka on reilusti alle ½.

Suoraan sanoen, minusta ei ole rationaalisesti perusteltua uskoa maan ulkoisen älyllisen elämän olemassaoloon.

Entäs sitten enkelit ja Jumala, herra teologi?

No, nämä taas ovat niin sanottuja ilmoitustotuuksia. Ei niitä tarvitsekaan järjellä perustella.
Kuvassa on Nasan kuluvana vuonna kuvaama jäävyöry Marsissa.

15 kommenttia:

Rauno Rasanen kirjoitti...

Petri

Vannoutuneena empiirikkona ehdotan, että ryhdyt harrastamaan avaruuskävelyä.

Ellet sitten jo salaa sitä harjoittelekin...

Muussa tapauksessa sinut 'käsite perii'.

dudivie kirjoitti...

Minä taas ehdotan etta katsellaan vaan aurinkoa Tats the main ting
ihminen on kenties
suurempi kuin luulet..
älyllista elamaa on aivan vierelläsi, minusta evoluutiolla On paamaara..ja sattuma on naennainen. haluaisitko etta filmi olisi toisenlainen? kokonaan..mutta joulukuusenkoristeeseen uskon. en tieda olisinko kiinnostunut muista maailmoista kun tama on mielenkiintoinen jos sita ..Katsoo

dudivie kirjoitti...

miksi muuten avaruudessa on kylma vaikka se on lahempana aurinkoa kuin me

Edublogi kirjoitti...

Jos muualla on jonkinlaista elämää, eikö se ole ratkaisevaa. Älyllisyys on sitten jatkumon päässä.

Minulla on sellaisia ennakkoluuloja teitä teologeja kohtaan, etten jaksa lukea kunnolla. Siksi tämäkin on ennakkoluuloa: Eikä tuo ole teologien väkinäistä tarrautumista perinteiseen jumala-käsitteeseen, kun pidetään kiinni maan ainutlaatuisuudesta?

dudivie kirjoitti...

maalainen on ainutlaatuaan

dudivie kirjoitti...

mutta ehka ainoo relevantti kysymys on miten sitten suhtautuisit tuntemattomiin maa
lainen jos kerran ajatuksesi on etta muitakin on niin Sulla on kuvitelma ja strategia

Rauno Rasanen kirjoitti...

maalainen kirjoitti:

'Eikä tuo ole teologien väkinäistä tarrautumista perinteiseen jumala-käsitteeseen, kun pidetään kiinni maan ainutlaatuisuudesta?'

*
Mistäs sinä sitten pidät kiinni? Empiristinä.

Kerro kerro vain. Täällä saa maailman ohella paljastaa myös itseään.

*
Noh - sorry - se oli tarkoitettu 'vain' huumoriksi.

Olen hieman dizzy. Logiikkani fuzzy. Mielessäni puzzy ja kuuntelen jazzy.

jarvelainen kirjoitti...

Rauno
Varaan liput seuraavalle lennolle.

Maalainen
Tarraudun varmasti perinteiseen jumalakäsitteeseen, mutta argumentti, jonka esitin muualla olevan älyllisen elämän olemassaoloa vastaan perustui ateistiseen evoluutioteorian tulkintaan. Elämän mahdollisuutta muualla en niinkään epäile.

Ripsa kirjoitti...

Petri, eikö tilanne tuon evoluution suhteen ole vielä epäselvä? Eli että minkälaisia mutkia se on ihmisessäkin ottanut?

Ajattelin sitä kierteisyyttä taaksepäin hyvin proosallisesti ja juuri nyt oman vatsani kannalta. Se on kamalan kipeä penisilliinikuurin vuoksi.

Esitin päivällispöydässä että penisilliini on myrkkyä ja tappaa kaikki hyödylliset basiliskot ruuansulatusjärjestelmästäni. Muu seurue nauroi ja sanoi ettei penisilliini ikinä kykenisi siihen, koska bakteeri/viruskanta on niin hirmuinen, ettei annettu annos sitä tekisi.

Sitten jo rupesivat kantamaan pöytään todisteita siitä, miten ihmisten loiset ovat oppineet tuottamaan ihmiselle myös hyvää oloa sen lisäksi että saavat oman ruokansa.

Kun sitten vielä kierretään kampea pois minun vatsastani ja oletetaan maapallon jonkinmoinen täystuho, joka voi tulla monella tavalla, niin olemaan jäävät esimerkiksi geysireissä elävät arteobakteerit vai mitä ne ovat suomeksi.

Meillähän VOISI käveleskellä ympäriinsä ateisti- ja teologi-dinosauruksia, ellei se meteoriitti olisi sattunut tipahtamaan Jukataniin ja tappamaan niitä päiviltä.

jarvelainen kirjoitti...

Maalainen

Vielä hieman selvennykseksi

Oletan, että evoluutioteoriaa pidetään rationaalisena selityksenä älyllisen elämän synnystä. Perustelen tätä sillä, että sitä opetetaan lapsille koulussa ja nuorille yliopistossa. Nykyaikainen evoluutioteoria väittää, että:
1. Älyllinen elämä on kehityksen tulos.
2. Kehitys on lukemattomien sattumien määrittämä.
3. Kehitys ei ole teleologista eli evoluutio ei ole tähdännyt älyllisen elämän syntyyn.

Edellisen valossa: jos muualla on älyllistä elämää
se joko ei ole kehityksen tulos, jolloin evoluutioteoria on virheellinen, koska elämä ei toisin kuin se väittää, ole kehityksen tulos
tai kehitys on ollut samanlainen muuallakin kuin maapallolla, jolloin evoluutioteorian näkemys kehityksen sattumista ei pidä paikkaansa, koska toistuneet tapahtumaketjut ovat lainomaisia ja lisäksi väite, jonka mukaan evoluutiolla ei ole teleologiaa on ongelmallinen, koska evoluutio päätyy samaan tulokseen toistettavasti.

Dudivie
En tiedä, miksi avaruudessa on kylmä, mutta alkusingulariteettiin uskovat tieteilijät selittävät, että noin kananmunankokoinen kvanttivaahto on kuuma ja alkuräjähdyksen ehtona oli sen jäähtyminen. Kylmyys on tämän näkemyksen mukaisesti yksi todellisuuden kehittymisen ehdoista, mutta ehkä avaruudessa on liian kylmä.

Ripsa
Tottakai. Evoluutioteoria on keskeneräinen ja epäselvä teoria hieman samaan tapaan kuin alkuräjähdysteoriakin, joka on laskutoimitus eikä empiirinen tosiasia. Sen todentaminen vaatisi maailmankaikkeuden kokoisen hiukkaskiihdyttimen keksimisen. Ehkä tästä syystä Hawkingin tapaiset tyypit, jotka eivät oikeastaan kannata itse keksimäänsä alkuräjähdysteoriaa laskevat toisia vaihtoehtoa kuten reunattoman ja aluttoman maailmankaikkeuden teoriaa.

Ripsa kirjoitti...

Sori, korjaus, tuli kirjoitusvirhe, ne bakteerit on englanniks arceo bacterias, enkä tiedä suomenkielistä nimeä.

Muuten kaiketi ollaan yhtä mieltä siitä että älykästä ohjelmointia ei ole?

Juhana Harju kirjoitti...

Ripsa kysyi:

"Muuten kaiketi ollaan yhtä mieltä siitä että älykästä ohjelmointia ei ole?"

No ei. Minua puhuttelee Teilhard de Chardin'in tyyppinen teleologisen evoluution ajatus. Se tuntuu mielekkäältä. En usko evoluution sattumanvaraiseen järjestymiseen, joka tuntuu yhtä järjettömältä ja epätodennäköiseltä kuin ajatus, että Bachin Jouluoratorio olisi syntynyt sattumalta kun joukko nuotteja viskattiin paperille.

dudivie kirjoitti...

Laitan tuntemattomat asiat samaan laatikkoon mutta mista johtuu etta ne nayttavat loogisesti -ufot ja paranormaali ja meidan kristillinen Jumala- eri asioilta

jarvelainen kirjoitti...

Ninni
Minulla on samanlainen tunne.

Juhana Harju kirjoitti...

Ero on nähdäkseni siinä, että maailmankuvamme rakenteet paljastuvat silloin kun puhumme tuntemattomasta. Puhe ufoista on usein diffuusia, mutta puhe Jumalasta voi tarjota yksinkertaistavan ja yhdistävän prinsiipin, jonka valossa olemassaolo näyttäytyy mielekkäältä.