Kuva: Matteus Pentti, osoitteesta http://www.espoonherattajajuhlat.fi/Körttiläisten kesäjuhlat ovat paraikaa päättymässä Espoossa, jonka kallioilla F. G. Hedberg Paavo Ruotsalaisen mukaan oli samanlainen philosophi kuin Juudas Iskariot.
Lauantain päiväseuroissa oli 14 000 henkeä. Se on tietysti paljon väkeä. Se lienee kuitenkin useita tuhansia vähemmän kuin körttiläisyyden sydänalueilla Savossa ja Pohjanmaalla järjestettävissä juhlissa.
Lauantain päiväseuroissa oli 14 000 henkeä. Se on tietysti paljon väkeä. Se lienee kuitenkin useita tuhansia vähemmän kuin körttiläisyyden sydänalueilla Savossa ja Pohjanmaalla järjestettävissä juhlissa.
Portilla on laskettu 37 000 kävijää. Sellainen luku syntyy kun 10 ooo ihmistä ramppaa kolmen päivän portin kautta alueelle.
En tiedä, miten juhlien osallistujamäärä pitäisi tai miten sen voisi laskea. Suurimmat juhlat ovat lestadiolaisten, joilla väitetään olevan noin 90 000 osanottajaa. Mitenkähän lie laskettu? Ynnäämällä kaikkien tilaisuuksien osanottajat yhteen?
En tiedä, miten juhlien osallistujamäärä pitäisi tai miten sen voisi laskea. Suurimmat juhlat ovat lestadiolaisten, joilla väitetään olevan noin 90 000 osanottajaa. Mitenkähän lie laskettu? Ynnäämällä kaikkien tilaisuuksien osanottajat yhteen?
Jos körttiläisten juhlilla on kuudet seurat ja jumalanpalvelus ja näistä muihin osallistuu noin 5000 ihmistä ja päiväseuroihin 14 000 ja kenties saman verran jumalanpalvelukseen, olisiko oikea osallistujaluku 60 000 kävijää?
Vai pitäisikö arvioida, että kaikkiin tapahtumiin osallistuu sama ydinjoukko, alle 10 000 henkeä ja muutamaan tilaisuuteen muutama tuhat enemmän?
Todellinen kävijämäärä, mikäli sillä tarkoitetaan yksilöitä, saattaa olla 15 000-20 000 henkeä. Jos tilaisuus pidettäisiin Pohjanmaalla tai Savossa, todellinen kävijämäärä olisi 10 000 henkeä enemmän.
Kävijämäärät ovat yksi mittari, jolla hengellisen liikkeen voimaa voi mitata.
Körttiläisyys ei järjestäytyneenä liikkeenä ole vahvimmasta päästä kirkossa eikä sitoutuminen sen organisaatioihin ole menestystä lupaileva. Liikkeen 120 vuotiaan lehden Hengellisen Kuukauslehden tilaajamäärä on 1990-luvun alusta, jolloin tilaajia oli 15 000 laskenut noin 5000 tilaajaan. Herättäjä-Yhdistyksessä on jäseniä saman verran.
Siinä koko ”suomalaisen kristillisyyden” joukko? Onnea.
Toisaalta sanotaan, että kirkko on körttiläinen, että suurin osa papistosta on körttiläisiä. Näin saattaa olla, mutta he edustavat enemmänkin herätysliikettä nimeltä ”lähinnäkörttiläinen” kuin Herättäjä-Yhdistyksen ympärillä pyörivän herätysliikkeen jämän toimintaa.
Itse kuulun niihin, jotka eivät tällaisissa asioissa ole organisaatioista kiinnostuneita. Omaa elämääni ei hetkauttaisi, mikäli Herättäjä-Yhdistys ilmoittaisi lopettavansa toimintansa - vaikka en tietenkään toivota kellekään työpaikan menettämistä.
Kävijämäärät ovat yksi mittari, jolla hengellisen liikkeen voimaa voi mitata.
Körttiläisyys ei järjestäytyneenä liikkeenä ole vahvimmasta päästä kirkossa eikä sitoutuminen sen organisaatioihin ole menestystä lupaileva. Liikkeen 120 vuotiaan lehden Hengellisen Kuukauslehden tilaajamäärä on 1990-luvun alusta, jolloin tilaajia oli 15 000 laskenut noin 5000 tilaajaan. Herättäjä-Yhdistyksessä on jäseniä saman verran.
Siinä koko ”suomalaisen kristillisyyden” joukko? Onnea.
Toisaalta sanotaan, että kirkko on körttiläinen, että suurin osa papistosta on körttiläisiä. Näin saattaa olla, mutta he edustavat enemmänkin herätysliikettä nimeltä ”lähinnäkörttiläinen” kuin Herättäjä-Yhdistyksen ympärillä pyörivän herätysliikkeen jämän toimintaa.
Itse kuulun niihin, jotka eivät tällaisissa asioissa ole organisaatioista kiinnostuneita. Omaa elämääni ei hetkauttaisi, mikäli Herättäjä-Yhdistys ilmoittaisi lopettavansa toimintansa - vaikka en tietenkään toivota kellekään työpaikan menettämistä.
En kuitenkaan mielessäni laske liikkeen voimaa sen tilaisuuksiin osallistuvien ihmisten lukumäärän perusteella.
Itsekkäästä näkökulmasta katsoen liikkeen voima on sen ajatusten vaikutus elämääni. En määrittele itseäni körttiläiseksi yhtä vähän kuin määrittelen itseni suomalaiseksikaan, koska en ole persoonani rakenteelta yhden asian ihminen, mutta samalla koen kodikkuutta körttiläisessä maastossa sikäli, että monet sen piirissä kerrotut tarinat ja korostukset ovat minulle läheisiä.
Näitä korostuksia voisi kuvata, kuten Tuomas Kempiläinen teoksessaan Parvum Alphabetum monachi in schola Dei eli Munkin pikku aapinen Jumalan koulussa:
Vias tuas Domine demonstra mihi – Herra, osoita minulle tiesi. Ama nescisi: et pro nihilo reputari – ilahdu siitä, että et ole julkisuuden henkilö ja sinulla on luuserin maine – hoc tibi salubrius est et utilius; quam laudari ad hominibus – tämä on terveellisempää ja hyödyllisempää kuin ihmisten nuoleskelu. Benivolus esto omnibus bonis et malis: et nulli onerosus – ole hyväntahtoinen pahoille ja pyhille eikä kenellekään kivi kengässä. Dilige solitudinem et silentium – rakasta yksinäisyyttä ja hiljaisuutta – et invenies quietem magnam et conscientiam bonam – ja löydät valtavan levon ja sinulla on hyvä omatunto. Ubi enim multitudo ibi frequenter strepitus: et magna distractio cordis – massan keskellä on nimittäin yleensä mökää sekä erityisesti sydän revitty.
Itsekkäästä näkökulmasta katsoen liikkeen voima on sen ajatusten vaikutus elämääni. En määrittele itseäni körttiläiseksi yhtä vähän kuin määrittelen itseni suomalaiseksikaan, koska en ole persoonani rakenteelta yhden asian ihminen, mutta samalla koen kodikkuutta körttiläisessä maastossa sikäli, että monet sen piirissä kerrotut tarinat ja korostukset ovat minulle läheisiä.
Näitä korostuksia voisi kuvata, kuten Tuomas Kempiläinen teoksessaan Parvum Alphabetum monachi in schola Dei eli Munkin pikku aapinen Jumalan koulussa:
Vias tuas Domine demonstra mihi – Herra, osoita minulle tiesi. Ama nescisi: et pro nihilo reputari – ilahdu siitä, että et ole julkisuuden henkilö ja sinulla on luuserin maine – hoc tibi salubrius est et utilius; quam laudari ad hominibus – tämä on terveellisempää ja hyödyllisempää kuin ihmisten nuoleskelu. Benivolus esto omnibus bonis et malis: et nulli onerosus – ole hyväntahtoinen pahoille ja pyhille eikä kenellekään kivi kengässä. Dilige solitudinem et silentium – rakasta yksinäisyyttä ja hiljaisuutta – et invenies quietem magnam et conscientiam bonam – ja löydät valtavan levon ja sinulla on hyvä omatunto. Ubi enim multitudo ibi frequenter strepitus: et magna distractio cordis – massan keskellä on nimittäin yleensä mökää sekä erityisesti sydän revitty.
5 kommenttia:
Luulen, että lestadiolaisten suvijuhlien osanottajamäärää laskettaessa raskaana olevat naiset lasketaan kahtena.
Hyvät neuvot. En ollut niitä aiemmin kuullutkaan. Kiitos niiden jakamisesta.
Minäpä olen ehtinyt kuulla Aku Rätyä Raudaskylässä. Viimeksi jossain mielessä olin herättäjäjuhlilla Leppävirralla. Olen muuten tainnut useimmin käydä Kansanlähetyspäivillä, jossa ei odotella arvonvilausta, vaan ollaan opillisesti tomeria.
Juhana Harju
Löydät näistä oivallisista neuvoista hieman erilaisen suomennoksen teoksesta Tuomas Kempiläinen, Ruusutarha, Kirjaneliö.
A-K.H
Minulla oli opiskelijana professori, joka kertoi pyöräilleensä Rätyä kuulemaan. "Mutta en minä niistä Rädyn märinöistä paljon perustanut" hän lausui. Isälleni Räty sanoi, että "on taivaaseen saattanut joku taiteilijakin päästä". Kuolemantaudissa makaavalle vaarilleni Räty toivotti ilahtuneesti sairaalahuoneeseen saapuessaan: "Kyllä sinä olet sitten mennyt huonon näköiseksi."
Kiitos elämänohjeesta, koin omakseni vaikkei moni uskoisi. (Samalla todiste tässä siitä että minäkin joskus luen blogejasi.) Oli muuten kiinnostavat juhlat. Ei liene ennen noissa seuroissa pohdittu noin suoraan itseään Jumalan olemassaoloa. Se pisti korvaan. Samoin kuin se että paikallinen media nimitti meinikiä "körttifestariksi". Ilmiöön voisi suhtautua huvittuneesti, ärtyneesti tai innostuneesti. Valitkaa siitä. Joka tapauksessa se kuvasi mielestäni juhlameiningissä vuosien saatossa tapahtunutta todellista muutosta. Körtit eivät enää ota itseään niin vakavasti, mikä on pelkästään postiivinen asia.
Lähetä kommentti